Nila 2v

Kaksi vuotta täynnä surua ja murhetta, mutta vastapainoksi aivan uudenlaista yhteenkuuluvuutta ja luottamusta. Tämä teksti on ollut todella vaikea kirjoittaa, koska en tiedä mitä uskaltaa toivoa tulevalta. Välillä jo pelkäsin, että nämä jäävät viimeisiksi syntymäpäiviksi, nyt taas pikkuhiljaa olen yrittänyt luottaa siihen, että mahdollisesti lisää olisi meille vielä varastossa. Pienestä ikiliikkuja-hobitista on kasvanut äärettömän uskollinen ystävä, luottokaveri ja yhtä innokas treenaamaan ja oppimaan uutta kuin minä. Väkisin on käynyt mielessä, että Nila onkin ollut minulle liian hyvää ollakseen totta tai pysyvää.

10 viikkoisena 

Nila on ehtinyt kahdessa vuodessa sairastua vakavasti kahdesti, toivottavasti tämä nyt olisi tässä ja sekä ocd että erityisesti epilepsia pysyvät jatkossa hallinnassa. Sairastumisten välissä ollaan treenattu todella monipuolisesti erilaisia lajeja ja kilpailtu jo kolmessa, joista kahdessa on kilpailuoikeus ylimpään luokkaan, rally-tokossa odottaa mestariluokka ja koiratanssissa voittaja. Myös tokoilut on aloitettu virallisissa kokeissa hienolla alo1 tuloksella. Tuloksia tärkeämpää on kuitenkin karttuneet uudet ajatukset ja taidot, olen oppinut ihan valtavasti vireestä, palkitsemisesta, yhdessä tekemisestä ja yhteistyöstä. Jos koira tuntuu kaksi vuotiaana lukevan ajatuksia, mitä se olisikaan vaikka neljä, kahdeksan tai kaksitoista vuotiaana? Toivon niin, että pääsemme edes osaan näistä etapeista yhdessä.

2 vuotias pallosankari

Nila on koira, jossa vaan on jotain hyvin hyvin ainutlaatuista. Se on yhtäaikaa äärimmäisen herkkä ja äärimmäisen kiihkeä, lukee minua erittäin tarkasti ja on jo nyt tehnyt useampaan ihmiseen itseni lisäksi lähtemättömän vaikutuksen. Se luottaa minuun ja tietää useimmiten ihan itse miten haluan sen toimivan. Rakas rakas hörökorvainen Nipsuni, oikein Paljon Onnea 💗