lauantai 31. joulukuuta 2011

Vuoden viimeinen vieras :)

Vuoden 2011 päätteeksi meillä kävi tänään odotettu vieras. Ei se taas kauaa viihtynyt, mutta pari tuntia sen hyvässä seurassa piristi kummasti ja auttaa taas jaksamaan arkea. Kylässä kävi AURINKO!
Vähän riehuttiin

Salaisuuksia? Nadia ainakin naurattaa pikku-P:n jutut :D

Kauniit hymyt

Maailman hienoin itse maasta kaivettu juurakko!

Ai minäkö likainen?
Maailman kaunein rinsessa-Nappula





Pippiäinenkin ehti välillä pysähtymään



Vahingossa ne osuivat samaankin kuvaan ihan suht siivosti





Oikein aurinkoista Uutta Vuotta!

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Menneet saavutukset ja tulevat tavoitteet

Nadi
Nadin tämän vuoden tärkeimmät tavoitteet olivat viralliset terveystutkimukset ja luonnetesti, joiden tulokselle nyt ei paljoa ole tehtävissä, mutta tarkoitus olikin todentaa olemassa oleva :) Nämä toteutuivatkin oikein mukavin tuloksin, kun lonkat ja kyynärät kuvattiin ja lausuttiin terveiksi (A/A, 0/0), silmät peilattiin ja polvet palpoitiin samoin terveeksi (0/0). Ekstrana vielä kuvatiin selkä, joka oli kuvanneen ell. mukaan erittäin siisti ilman merkkejä spondyloosista tai epämuotoisista nikamista. Näihin voi olla enemmän kuin tyytyväinen :) Hieman harmia on tuottanut ja hierojaa työllistänyt edelleen helposti jumittuva lantio/selkä, mutta tähän ongelmaan paneudutaan oikein toden teolla mammalomailun jälkeen, jolloin luultavasti Nappula on taas jumissa. Hyvin jumppaohjeita on jonkin verran jo käytetty, mutta tosiaan annetaan nyt mahan ensin tyhjentyä.

Luonnetesti sujui odotusten mukaisesti, Nadi on arjessa juuri tuloksensa näköinen. Huolet ei paina eikä menneitä muistella, kunhan omaihminen on vieressä varmistamassa selustan ;)

Kun Nadin tulokset eivät terveyden eivätkä luonnetestin osalta tuottaneet odottamattomia yllätyksiä, aikaistui keväälle / ensi syksyyn alustavasti suunniteltu pentuprojekti jo nyt talveen. Aivan ihastuttavan Pörjen osoittauduttua oivalliseksi isäehdokkaaksi sai projekti todella tuulta alleen ja nyt ollaankin jo pitkällä menossa, raskausvuorokausia kasassa tänään tasan 40!
Vertailuksi kuva lokakuulta:

Lantio on jo selvästi levinnyt, eikä heijastinliivi meinaa enää mennä yhtä sujuvasti kiinni kuin aiemmin. Ruokahalu on tavallistakin parempi, kaikki ruoka ja vähän päälle on Nappulalle.

Jos palataan niihin saavutuksiin, niin ollaanhan me muutamassa näyttelyssäkin pyörähdetty. Heti tammikuussa Nadi sai Lahden ryhmänäyttelystä toisen sertinsä Suomesta ja helmikuussa perään Virosta sert, cacib ja VSP. Kotinäyttelystä heinäkuussa vielä varaserti, joten näyttelyissä käynteihin nähden (yht. 6 näyttelyä, noiden mainittujen lisäksi 1 x H, 1 x ERI+SA ja 1xERI) oikein mukavaa menestystä on tullut.

Tokoiluja on jatkettu hormoonitoiminnan ja selän jumituksen aiheuttaman aaltomaisen motivaation mukaan vaihtelevasti, pääasiassa on yritetty ja onnistuttukin edellisvuotta paremmin pitämään kivaa!

Vuoden 2012 suunnitelmiin kuuluu ennen kaikkea selviytyä kunnialla meneillään olevasta pentuprojektista ja pysyä edelleen terveenä sekä saada selkä jumpattua ja hierottua (pysyvämmin) paremmaksi. Pennuista palautumisesta riippuen ohjelmassa on luultavasti muutama näyttely kesällä / loppuvuodesta. Tokoiluja jatketaan ja katsotaan, kuinka edistytään. Nadille en aseta tavoitteita, mutta itselleni tärkeimmäksi asiaksi edelleen muistaa, että Nadi on Nadi on Nadi, jonka kanssa tehdään vähän, palkataan paljon ja opetellaan uutta pitkän kaavan mukaan. Ensi kesänä aktivoidutaan taas jäljenkin osalta, tämä oli lupaus!
(joo, meillä valitaan koirat värin mukaan, musta sopii hyvin punaiselle sohvalle ;)


Pira
Pira muutti ihastuttamaan arkeamme ja parantamaan mun tokotuskaa ;) loppukesästä. Tämän vuoden tärkeimpänä tavoitteena oli oppia talon tavoille ja saada hyvän suhteen pohjat kuntoon sekä siinä sivussa vähän opetella jo "temppujakin". Toistaiseksi pikku-P vaikuttaa juuri sellaiselta kuin toivoinkin; arjessa hassutteleva penikka, jolla on aina pilkettä silmässä, mutkaton kaikkia ja kaikkea rakastava riiviö, joka kuitenkin ottaa treenihetket jo nyt alle 6 kk vanhana hyvin tosissaan. Touhutessa meinaa välillä unohtua, kuinka kakara toinen vielä onkaan ja meinaan väkisin ahnehtia, tässä täytyisi olla itse tarkempana.... Onneksi arki palauttaa muistiin, että pentuhan se vielä on :) Joskin erittäin nopeasti (joskus liiankin..) oppiva pentu, joka rakastaa ratkoa ongelmia ja miettiä ITSE (ajoittain myös arjen tilanteissa..) ja jota ei toistotkaan häiritse, mitä enemmän sen parempi Piran mielestä. Alku on ollut erittäin opettavaista, nautin suuresti itsekin uuden oivaltamisesta. Pira myös osallistuu, kaikkeen:

Nälkäkuolema uhkaa usein jääkaapin ja hellan välissä, katsokaa vaikka ilmettä:
Vuonna 2012 Pira jatkaa elämisen opettelua toivottavasti yhtä mutkattomalla asenteella kuin alku antaa olettaa. Loppuvuodesta olisi hyvä saada terveystutkimukset hoidettua alta pois ja tietenkin pysyä muutenkin terveenä sekä välttyä tapaturmilta.

Tokoilua jatketaan ja katsotaan, jos päästään siihen malliin, että kesällä/syksyllä käytäisiin ainakin ALO alta pois. Alustavana suunnitelmana olisi hakea AVOsta kisakokemusta TK2:n verran, joten se saa mennä seuraavalle vuodelle jos ei tulevana olla vielä valmiita. Katsellaan rauhassa :) Ylempien luokkien juttujen treenailuja jatketaan tietenkin samalla, niin pysyy mielenkiinto yllä. Ensi kesänä myös Pira pääsee jäljestämään, selvästi luontaista lahjakkuutta tuntuisi löytyvän. Myös esine-etsintä otetaan ohjelmaan heti, kun ulkona taas näkee jotakin työpäivän jälkeenkin. BH suoritetaan, kun tottelevaisuus on sillä mallilla että kannattaa mennä eli motivaatio kestää kilometrin pitkän ja tylsän seuraamisen kahteen kertaan, luultavasti vasta joskus tulevaisuudessa.

Näyttelyurakin olisi tarkoitus korkata, nyt heti tammikuussa ensin pentunäyttelyssä ja myöhemmin keväällä/kesällä ihan virallisissa junnuluokissa. Keväämmällä toivottavasti mahdutaan mukaan myös pentuagility ryhmään, niin saadan siihenkin vähän pohjia. Katsotaan, kuinka pahasti kartturi tipahtaa vauhdista ;-D



maanantai 26. joulukuuta 2011

Joulun viettoa

Joulu sujui oikein lumisissa ja kauniissa merkeissä, tässä pari esimerkkiä Joulupäivältä:


Joo, vettä on satanut ja kuraa riittää. Tämän päivän myrsky vei sähköt aamupäiväksi, mutta muilta tuhoilta onneksi vältyttiin. Kahvitkin saatiin, kun pakattiin itsemme ja koirat autoon ja ajettiin sähkö luo :)

Koirien kanssa saatiin yhteiseksi joululahjaksi vihdoin ja viimein ( 5 vuoden odotuksen jälkeen...) valmistunut hyppyeste omaan pihaan! Jes, ilmeisesti hyvää kannattaa odottaa (tai uhkailu viimein tehosi ;) ). Lisäksi sain itse itselleni joululahjaksi tilaamani uuden treeniliivin ja -taskun viime viikolla, joten treenit jatkuu taas uudella innolla :)

Nadin lantio on alkanut leviämään, joten eiköhän sieltä ihan todella ole pikkuisia tulossa, jos siitä nyt enää mitään epäselvyyttä olikaan. Nadi on piristynyt, muutamana päivänä on ulkoilukin taas kiinnostanut ja on viitsinyt ihan leikkiä Piran kanssakin. Sisällä aika kuluu kyllä edelleen tiiviisti sohvalla ;)

Piralla on hampaat vaihtuneet ja ilmeisesti uudet hampaat kutiaa, kun niitä tekisi mieli testailla sohvaan, ruokapöydän jalkoihin ja milloin mihinkin... Luitakin on tarjolla, muttei niitä nyt ihan määrättömästi voi antaa, muuten on kohta koirat ummessa... Torstaina käytiin Piran kanssa eläinten joulurauhanjulistuksessa, paikalla oli paljon koiria, muutama hevonen, paljon paljon ihmisiä, musiikkia ja muuta härdelliä ja Piralla oli kivaa :) Häntä pystyssä tai heiluen taittui koko kulkue ja itse joulurauhanjulistuksen ajan P keskittyi etsimään painiseuraa ja rapsuttelijoita, molempia löytyi! Tänään käytiin porukalla viemässä pieni joulumuistaminen meidän tokokoutsille ja taas oli Piralla kivaa, kaverikoiria ja -ihmisiä :) Nadillakin kyllä oli, paljon rapsuttelijoita ja aussiepojatkin menetteli, mutta partikset oli tänään out.

tiistai 20. joulukuuta 2011

Piran Normipäivä

Ensin vähän puuhommia, sitten toimimista silppurina. Loppuun pieni leikkituokio.


Peruuttelua vol 2.

Maanantaina purettiin aivojenkäyttöpatoutumia ;-) vähän treenailemalla. Ensin tehtiin ruutua, jossa paikkaa ajatus törppöjen väliin juoksemisesta vaikuttaa olevan selvillä. Koska naksusta Pira niin helposti (=nopeasti, nopeammin kuin minä ehdin ruudun luo edes sisällä...) tulee vastaan, kokeilin heittää namin ruutuun. Tämä tuntuukin auttavan, P jäi jo muutaman toiston jälkeen odottamaan namia suht paikalleen. Kuinkahan tämän toteuttaisi ulkona suuremmilla etäisyyksillä, joita pitäisi kohta jo ottaa mukaan?

Metallikapulan kanssa Pira on alkanut katsoa, koska olen painamaisillani naksua ja räkäisemään kapulan pois jo heti ajatuksesta. Nyt tehtiinkin muutama toisto niin, että ensin mun käsi oli piilossa ja sen jälkeen vielä niin, että peukalo liikkui ilman, että painoi vielä naksua. Jos kapula tipahti, ei palkkaa tullut. Ei tipahtanut montaa kertaa, lopuksi pystyi jo heiluttelemaan sormea ja P piti tiukemmin kiinni!

Pakittelua otettiin nyt toisen kerran. Liitin mukaan käskyksi pakki(a), katsotaan nyt millaiseksi käytössä lyhenee. Pakittelu on selvästi Pirasta kivaa, joten täytyy opettaa se käskyllä hallintaan, muuten saattaa lähteä pakki käsistä ;-)


maanantai 19. joulukuuta 2011

Oli pakko illalla ottaa todistusaineistoa Piran selkäkiharoista:
ja huiskuhännästä:
Korvatkin höröttää ja ilme on edelleen söpö:

Nappulan perusilme tällä hetkellä, niiiin tiiiiineeenä:
Viralliset Valvojat ei niin perusta koirien hömpötyksistä:




sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Pakkolepoa :-/

Meillä on tämä loppuviikko mennyt koirien osalta lepäilyyn, kun allekirjoittanut on maannut kuumeisena sohvanpohjalla. Alkuviikko pyhitettiin ulkoilulle, onneksi, sillä torstai-illan lenkin jälkeen on ulkoilu rajoittunut lähinnä omaan pihaan ja takametsään. Nadi on nauttinut sohvailusta ja Pira purkanut energiaansa sitten sisällä erinnäisiin puuhasteluihin. Piran ehdoton lemppari on pyörittää sellaista narupallon tyyppistä vähän painavampaa vesilelua täysiä ympäri takajalat paikallaan ja päästää irti narusta, lentää meinaan hienosti pitkin taloa! Täytynee siirtää tämä lelu ihan pian vähän valvotumpaan (ulko)käyttöön, muuten ei ole kohta telkkaria eikä paljon muutakaan jäljellä, sen verran voimaa alkaa heitoissa olla.... Yritin ottaa tätä videolle, muttei oikein onnistunut, kun pyörremyrsky vaihtoi paikkaa sen verran vilkkaasti... Treenailut on jääneet todella vähiin tällä viikolla, mikä yhdessä loppuviikon huonon ulkoilun kanssa alkaa vähän näkyä. Toivottavasti huomenna jo päästäisiin vähän normaalimaan arkeen :) Mulla on tosin kaikki jouluhankinnat tekemättä, joten yksi ilta täytyy vielä varastaa koirilta shoppailulle, kun jäi nyt viikonloppuna kaikki suunniteltu tekemättä.

Piralla täyttyi tänään jo 23 viikkoa. Painoa on kertynyt 10,7 kg ja korkeutta erittäin tarkalla viivaseinään menetelmällä (ilman edes suoraakulmaa) jotakin 44 cm paikkeilla. Vertailun vuoksi mittasin Nadinkin, joka mitattiin virallisella mitalla ihan hiljattain noin 57 cm korkeaksi, mittaus nyt 58,5 cm, joten ei tää kovin tarkka tulos ole Pirallekaan ;-D Onpahan nyt jotakin osviittaa kuitenkin, kun alkoi näyttää Nappulan vieressä jo niin kovin isolta. Jalat on venyneet hurjasti ihan pienellä aikaa, samoin aikuisten karvaa tulee lisää ihan silmissä. Selänpäällä on ihan jo laineita, saa nähdä millainen turkiseläin tuosta vielä kehkeytyy ;-)

Nadi nauttii olostaan, kunhan ei vaan tarvisi tehdä muuta kuin syödä ja nukkua. Mieluiten sohvalla kainalossa jatkuvasti rapsutellen. Kuvittelen myös selän vähän levinneen ja takajalkojen välissä tuntuvan vatsassa pienen kohouman. Ilmettä sen sijaan en kuvittele, katse on lasittunut ja totaalisesti muissa maailmoissa. Resursseista täytyy olla tarkkana, Pira saa osakseen hyytäviä katseita ja ikenien venytyksiä jos erehtyy liian lähelle Nadin itselleen olettamia eväitä tai huomiota (jos N kuvittelee, ettei ihminen huomaa irvistelyä). Pöydät tarkastaa säännöllisesti ja meinaa varsinkin iltaisin olla nääntymäisillään ennen ruoka-aikaa, jolloin on pakko lennättää kissat pois keittiöstä, muuten ne varmasti syö Nadin eväät. Että joo, taitaa olla ultraus turhaa, eiköhän se tiine ole :)

maanantai 12. joulukuuta 2011

Peruuttelua

Tuli sunnuntaina kuvattua toinenkin videon pätkä:
Opeteltiin uutena juttuna peruuttamista ja samalla vahingossa kumartamista. Hassu otus poimi kumartamisen, kun palkkasin namilla etujalkojen väliin ja P keksi napata namin kumartamalla. Nyt peruutellaan ja kumarretaan lopuksi ja kumarrellaan vähän muutenkin :-D Täytyy varmaan naksutella se omaksi jutuksi ja nimetä, niin saa liikkeen paremmin hallintaan.
Etutassit sujahtaa purkkiin jo melko hyvin, tässäkin tosin P on alkanut tarjoamaan purkin nostamista kun siitä joskus menin kehumaan. Hyvähän se on, että nouto vahvistuu, muttei sitä purkkia kannattaisi nostaa jos siellä seisoo ;-)
Metallikapula on taas selvästi mukavampi pitää, alkaa olla hampaat vaihtuneet kiinnipitokohdasta eikä ikenet ole enää nii kipeät. Varovaisesti näitä kuitenkin vielä, ettei vaan yhdistä kipua kapulaan.
Penkille nousu sujuu, joten nyt ollaan koitettu saada aikaiseksi liikettä. Olen naksutellut alkuun kaikesta liikkeestä etujalat penkillä sekä niin, että itse liikun ja naksuttelen, kun koira liikkuu mukana. Katsotaan, mitä tästä tulee :-D
Lopussa vielä peruuttelua osa 2, hyvin hoksasi idean :-) Niin ja se kumarrus ;-)

lauantai 10. joulukuuta 2011

Piran ensiesiintyminen

Nyt on Piran missiura korkattu, tosin paljon muuta kuin verinen loppu ei jäänyt kerrottavaa ;) Verinen siksi, että sisaruksia oli paikalla kaikkiaan neljä, joilla kaikilla vaihtuu parhaillaan hampaat. Painin lomassa siis lenteli ainakin kolme tai neljä kulmahammasta ja luultavasti muutama muukin, minkä seurauksena valkoiset osat koirista olivat enemmän ja vähemmän verisiä ;-D

Oltiin Koirakoutsin mach showssa, missä oli kivasti pennuille varattu aamupäivä ja aikuiset aloittivat iltapäivällä. Me oltiin paikalla jo ajoissa, heti ilmoittautumisen alettua aamulla. Hyvin ehdittiin ihmetellä ympäristöä, tosin Piraa ei kyllä ihmetyttänyt, ennemmin ihastutti kaikki mahdolliset leikkikaverit ja rapsuttajat ja herkkujen syöttäjät. Neiti oli oma rakastettava itsensä ja yritti tehdä lisäreikiä yhden ja toisen kasvoihin... Kehässä P antoi hyvin käsitellä ja tuomari kehuikin oikein luottavaiseksi pennuksi :) Seisomiseen ei sitten maltti ihan riittänyt, matossa oli niin paljon ruuan muruja ja hajuja ja seisomisen sekaan piti vielä ehdotella istumista ja maahanmenoakin. Juoksu sujui yllättävän hyvin ottaen huomioon, ettei sit oltu edes kokeiltu aiemmin. Kotiin viemisinä sininen nauha ja paljon uusia kokemuksia. Jos sitä tammikuun pentunäyttelyyn jo vähän treenaisi näitäkin juttuja...? Ehkä on kuitenkin parempi olla lupaamatta, keksitään kuitenkin sata kivempaa treenattavaa juttua näyttelyjuttuja ennen ;) Oli oikein mukava aamupäivä, kiva nähdä sisaruksia! Tammikuussa sitten viimeistään uusiksi :)

Kotimatkan Pira nukkui niin sikeästi, ettei edes päätään nostanut, kun käytiin ensin syömässä ja sitten vielä ruokakaupassakin. Kotipihassa jouduin melkein herättelemään, mutta sitten olikin jo akut ladattu ja hyvä niin, sillä saatiin vielä lenkkiseuraa Lotasta emäntineen. Meinasin ensin jättää pennun kotiin, mutta sinnikkäästi tuo isojen mukana paineli pitkin peltoa! Nadilla ja Lotalla oli pääsääntöisesti kivaa, tosin pariin otteeseen Nadin piti päteä ja rähistä turhista, taitaa hormoonit vähän sekoittaa päätä... Nyt on rauha talossa ja tyytyväisiä koiranraatoja pitkin nurkkia ;)

Ai niin, tänään tuli Piralle 5kk täyteen! Huomenna täyttyy jo 22 viikkoa. Painoa tänään 10,4 kg (?). Kuinkahan oikeita nää mun kotipunnitukset onkaan... Ehkä ne jotain kuvaa antaa kuitenkin :-D Viikkokuva tiistailta, katsotaan jos huomenna saisi tuoreempaa:

perjantai 9. joulukuuta 2011

Treenailuja

Ollaan vähän treenailtukin, vaikka sen osalta päivitykset on jääneet ajatusten tasolle :) Eilen kuvailin pienen pätkän:
Ollaan siis tehty ruudun alkeita keittiössä, hyvin alkaa hahmottua idea. Alkuun Pira tarjosi sinnikkäästi merkin koskemista, tuijottamista, lätkimistä, kantamista ja mitä nyt pieneen mieleen pälkähtikään, mutta nopeasti lopulta hoksasi kosketusalustan keskeltä. Lisäksi ollaan tehty edelleen asentojen erottelua sekä lelulla että namilla ja otettu kaikkiin aikaa ja mun sivuttaisliikettä mukaan. Peruuttaen ollaan aloitettu jääviä, videolla ensimmäiset kokeilut seuraamisesta maahan. Noutoa treenaillaan pääasiassa metallikapulalla, mutta nyt kulma- ja poskihampaiden vaihtuessa vaihdettiin tunnariin, kun suu oli selvästi kipeä. Kapulan kanssa pystyy istumaan ja liikkumaan ja melkein olen jo päättänyt luovutuksen eteen, mitä myös tehty vähän. Hyppyäkin kokeiltiin kentällä yhtenä päivänä, siitä oli jäänyt mieleen esteen takana seisominen, Pira siis kiersi esteen ja meni taakse seisomaan ja odottamaan palkkaa :D Tehtiin sitten "hyppynoutoa" lelulla, kun ei sattunut mitään alustaa taskuun enkä viitsinyt  kiertämistä vahvistaa... Lelun kanssa hyppii sujuvasti mennen tullen, hassu :)  Nyt olisi tilauksessa sisätiloihin minieste, että pääsisi tätäkin jatkamaan. Mitähän muuta... Ainakin laatikko- ja purkkileikkejä on jatkettu ja varmaan jotain muutakin, mikä ei juuri nyt tule mieleen. Pikku-P:n kanssa on vaan niiiin kiva touhuta, että ennemmin täytyy toppuutella itseä.

tiistai 6. joulukuuta 2011

Meillä on lunta!

Ihanaa, kura ja lieju on hetkeksi väistynyt ja maassa lumi, jota on kuulemma luvattu vielä lisääkin lähipäivinä! Pira otti uuden materiaalin riemulla vastaan, fiilikset olivat tätä luokkaa:
Huomaa puuttuvat hampaat, alhaalla ei ole kuin edessä :D

Lumessa on ihan huippua sukellella, sitä on hienoa ottaa suuhun ja heittää ilmaan, siinä voi lisäksi kieriä, pyöriä, spurttailla ja painia Nappulan kanssa.





Riittävän kauan kun ulkona oltiin, ehti pikku-P pysähtyäkin välillä, Nadi keskittyi lähinnä siihen pysähtyneenä olemiseen. Jos se ei ole tiine, niin jotain lamauttavaa se on kyllä ottanut, vauhti hidastuu ja hidastuu päivä päivältä. Vielä eilen neiti viitsi ulkona reippailla, tänään keskittyi lähinnä mun vieressä kävelemään muutamaa Piran kanssa pyrähdettyä vauhdikkaampaa pätkää lukuun ottamatta. Saas nähdä, olisko siellä pikku-Pörrö-Nappuloita tulossa :)







sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Näytelmiä ja Piralle lisää viikkoja, jo 21!

Kivan tuomarin takia ilmoitin Nadin ennakkosuunnitelmista huolimatta Voittaja -11 -näyttelyyn, jonne siis suunnistettiin jo aikaisin aamusta. Matkaseuraksi napattiin matkalta treenikaveri junnuaussiensa kanssa, kiva kun ei tarvinut yksin ajella :) Perillä oltiin ajoissa ja parkkiinkin päästiin suoraan ilman jonotamista. Odottelua olikin sitten luvassa kehänlaidalla, mustien arvostelu alkoi klo 9.30 ja Nadi oli kehässä n. klo 13.... Tuloksena Avo ERI, ei sijoituksia. Nadi on erittäin flegmaattinen, jos tuo ei ole kantava niin joku sitä vaivaa ;) Hakeutui rapsuteltavaksi, vahti  mua ja muita "Nadin ihmisiä" muilta koirilta ja esitteli lasittunutta katsettaan... Ruuhkat (joita oli tällä kertaa yllättävän vähän!), erilaiset alustat ja kaikki muu sujui taattuun Nappulan tapaan turhia hötkyilemättä. On se vaan niin <3 Arvostelukin oli hyvä:
Teeth complete in scissor. Medium size. Medium long head with dark eyes. Good ears. Good bone. Good back. Falling cross. Angulations front & back in balance. Good in movement & good tail.
Vähän shoppailtiin ja  hengailtiin ja aika hurahti hyvässä seurassa kuin huomaamatta :)


Kotiuduttuamme jatkoin heti "näyttelyhuumassa" ja ilmoitin Piran tammikuussa Lohjalle pentunäyttelyyn ;) Nyt täytyy varmaan vähän treenailla tuota hihnassa juoksemista ja seisomista, ettei ihan mene leikkimiseksi.

Pikku-Peelle tuli taas uusi viikkokin täyteen, nyt niitä on kasassa jo 21! Painoa on kertynyt 10,6 kg, eikä se näytä eikä tunnu taas tällä erää yhtään paksulta. Kai se vaan täytyy uskoa, että välillä tulee enemmän painoa ja vähemmän kokoa ja välillä toisin päin :) Pira sai tuliaisiksi ihanan uuden lelun ja autohäkkiin uuden pehmusteen, kyllä taas kelpaa. Viikkoposeeraus eiliseltä, luonnossa ei kyllä näytä noin takakorkealta: