Vietettiin Piran kanssa sunnuntai kannattamalla belgien tokon MM-joukkueen matkaa treenaamalla hyvässä opissa ja shoppaillen vähän kannatustuotteita. Paljon erilaisia ja eritasoisia koirakoita, belgien seassa muutama muun rotuinen ja Pira.
Olin etukäteen sanonut haluavani vinkkejä vinkumiseen ja sen työstämiseen. Tällä hetkellä treenien aluksi yleensä naksuttelen sille jotain, missä pitää ajatella. Näin saa melko hyvin kierrokset kuriin, mutta uudet ideat ja mielipiteet ovat aina tervetulleita :) Alkukeskustelun jälkeen päädyttiin kokeilemaan temppurataa. Ensin niin, että annoin kapulan sivulla suuhun, lähetin merkille ja sieltä hypyn kautta ruutuun (ehkä, enpäs olekaan ihan varma järjestyksestä? Ruutuun joka tapauksessa lopetettiin). Tämä sujui yllättävän hyvin, alkuun vähän äänteli mutta sitten oikeasti joutui keskittymään ja kuuntelemaan, joten hiljeni ja teki hyvin! Väliin palkaa ja pätkä seuraamista, missä ainoastaan alkuun hyvin vaikema piiip kahdessa siirtymässä, tämän jälkeen hiljaa. Hieman väljät käännökset, mutta liikkuri kulki todella lähellä, joten häiriöön nähden hyvin! Perään otettiin toinen temppurata, missä lähetin sivulta noutoon, heti noutokapulan noustessa lähetys ruutuun ja sieltä hypyn kautta merkille. Alku sujui hyvin ruutuun asti, sieltä oli hieman hyppy hukassa, mutta löytyi kuitenkin. Merkki olikin viimeisenä toooosi hankala, ei meinannut millään löytää. Kerran kävi merkillä, mutta jäi niin huonosti että pyysin korjaamaan, minkä jälkeen ei millään meinannut osata merkkiä. Tiputteli kapulaa ja jopa puri sitä vähän ja oli ihan hämillään. Lopulta kuitenkin löysi merkin ja sai palkan. Pirahan inhoaa epäonnistumista ja sitä, jos ei osaa. Sen on esimerkiksi ruudusta todella vaikea tulla pois, jos paikka on huono ja pyydän takaisin utta lähetystä varten. Lisäksi se usein luulee tietävänsä paremmin kuin minä, mitä oltiinkaan tekemässä ;) Tällaisilla radoilla sen on pakko kuunnella, koska ei voi tietää mitä on tulossa. Lisäksi se ehkä oppii sietämään myös epäonnistumisia, kun "oikeaa" suoritustapaa ei ole? Ja mun pitäis luottaa, että se oikeesti jo osaa aikas paljon asioita ;) Ehdottomasti otetaan ohjelmaan, toki vähän tämän tapaisia ollaan jo tehtykin, mutta haastetta lisää. Tarvii oikeasti haastaa itsensä ja koira!
Lounaan jälkeen paikalla olot, ensin makuu. Rivissä ehkä 8 koiraa, kaikkien muiden ohjaajat menivät piiloon. Pira oli sen verran levoton rivissä ennen aloitusta, että jäin näkyviin. Alkuun hieman pää pyöri ja hiljaa kitisi, mutta rauhoittui suht nopeasti ja makasi lopun hyvin. Perään istuminen, jossa taas alkuun vähän vilkuili ja valahti kerran maahan. Kävin korjaamassa ja suhahdin kerran 'istu' käskyn kaukaa, niin istui lopun hyvin.
Toisella yksilökierroksella Pira oli vähän jumissa, ilmeisesti edellisen kierroksen merkin epävarmuus heijastui tekemiseen. Tehtiin ensin seuraamista, mikä oli aika huonoa, otti häiriötä ja kontakti tippuili. Lyhyt pätkä perään, missä palkkasin heti, kun skarppasi. Noutoa, missä myös selvää epävarmuutta, palautti ravilla(!) joten tehtiin perään heti nostosta vapautus leluun, jolloin selvästi vapautui. Pari luoksetuloa, ensimmäinen epävarmana vilkuillen sivulle asti, toinen vapauttaen leluun melkein heti. Annoin purkaa leluun itseään rauhassa, minkä jälkeen vielä pari seuraamisen alkua lelu näkyvissä, että saatiin ilme takaisin rennoksi. Nämä hyviä ja narupallolinko sai kyytiä ;)
Oman vuoron jälkeen Pira sai jäädä vielä halliin harjoittelemaan odottamista, hienosti malttoi makoilla kun oli jo päässyt tekemään. Selvästi ensimmäisen kierroksen radat oli vaikeita ja väsyttäviä, mutta onneksi tuo silti yrittää ja pääsee tilanteiden yli. Ihan viimeiseksi vielä ennen hallista lähtöä palkkasin pari merkkiä ihan lyhyellä matkalla oikeasta paikasta, katsotaan huomenna mikä on lopputulema! Kiva päivä ja paljon mietittävää sekä omista että muiden treeneistä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti