Kuten on aina välillä käynyt ilmi, poden kroonista agilityikävää, mutten halua riskeerata Nilan terveyttä kuormittavalla lajilla, vaikka sen ocd kuntoutuksen jälkeen jäisikin oireettomaksi mitä tietenkin todella toivon. Olen pitkin talvea pyöritellyt yhtä vaihtoehtoa mielessäni, mutten oikein vieläkään tiedä mitä tekisin. Vaihtoehto on nimeltään Siiri, vanhempieni 9kk ikäinen jackrussel neiti. Siiri on elänyt kotikoiran elämää, tiedän mitä sen kanssa on tehty eli ei oikein (harrastusnäkökulmasta) mitään, tunnen sen historian ja kuulun Siirin suosikki-ihmisiin. Siirillä on aina nälkä ja riittävästi taistelutahtoa, mikä tosin vaatii hieman työstämistä ollakseen käyttökelpoista. Ja siitä päästäänkin siihen, mitä toistaiseksi olen asian eteen tehnyt. Siirillä alkoi leikkikoulu! Koska Siiri on iskän lellikki, piti sen ensimmäinen leikkitunti tietenkin taltioida!
|
Siinä hän on, Siiri-sirkuskoira |
|
Kyllähän tuota voisi jahdata! |
|
Kuule yök, tuo on ollut sen pitkäkoiven suussa ja ihan kuolassa! Jotain parempaa kiitos! |
|
Mutta juostaan yhdessä, se on kivaa |
|
Ehkä sittenkin sillä voisi leikkiä |
|
Tää on hyvä, kelpaa! |
|
Vähän on bc-koon lelut isoja |
|
Ai ruokaa, olisit heti sanonut!! |
|
Ajatuksena agility ja tää palkkaa koiraa sivulle... |
Että katsotaan nyt, treenipaikkaa en kesäksi ottanut kun ne olisi menneet Nilan tokon kanssa päällekäin, mutta jos sitä vähän kävisi aina välillä kokeilemassa. Olen kovin skeptinen lainakoirakuvioiden onnistumiseen omalla kohdallani, kun mun rytmi on aika harvan muun rytmi(ttömyys) ja lisäksi olen aika vaativa itselleni kouluttajana enkä halua tehdä vähän sinne päin ainakaan jo heti lähtökohtaisesti, mutta katsotaan tuleeko tästä muuta kuin silloin tällöin vietettyjä hauskoja leikkituokioita Siirin kanssa. Koska hauskaa sen kanssa on, niin iloinen pieni koira! Toisaalta tämä kiehtoo kovasti, Siiri on koirana niin erilainen kuin omani ja varmasti haastaa kouluttajana ihan erilaisissa asioissa. Kiehtoo myös siinä mielessä, että jos ja kun en halua asettaa Siirin kanssa puuhailulle mitään tavoitteita, uskallan ehkä vapautuneemmin kokeilla sen kanssa asioiden tekemistä erilailla kuin olen tottunut ja näin kehittyä itse kouluttajana. Toki olen agilityohjaajana hyvin kokematon ja aloittelija, joten jo sen takia kaikki kokemus vie eteenpäin. Kiinnostavaa, katsotaan mitä tästä seuraa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti