Pääsiäislomailua

Ihanat, odotetut pääsiäisvapaat vierähtivät ohi ihan hetkessä, mielellään sitä olisi vielä jatkanut auringosta ja treenaamisesta nauttimista :)

Porukat on Italiassa, joten meillä on ollut matkassa myös mummovahvistus Wilma, joka tosin tänään meni pikkusiskon seuraksi kotiinsa, meillä kun se aukoo kaikki laatikot ja ovet ja syö kaiken eteen tulevan.... Kesällä tulee ikää kymmenen ja nyt talven aikana se on keksinyt kivan harrastuksen kaiken mahdollisen aukomisesta ja varastamisesta. Onkohan se vähän höpertynyt? Muuten on kyllä oikein virkeä ja iloinen, fyysisesti hyvässä kunnossa (tosin vähän lihakseton) ja touhuilee mielellään. Ottivat myös Nadin kanssa ensimmäistä kertaa ikinä vähän yhteen, tosin epäilen Nadin unohtaneen Wilman meillä olon ja kävelleen pimeässä eteisessä sen päälle... Olin itse jo sängyssä, kun alakerrassa rähähti. Onneksi selvittiin säikähdyksellä, pieni vekki Nadin korvaan tuli, mutta on jo parantunut hyvin. Nadi hetken vähän varoi Wilmaa, mutta muuten ei onneksi jäänyt kummallekaan mitään hampaankoloon.

Pitkänä perjantaina koeteltiin hankikannon kestävyyttä pellolla, tosin lumikenkien avustuksella. Hyvin pääsee!

Kotitie alkaa olla jo sula!

Ensimmäiset muurahaiset nähty!

Lauantain metsäsamoiluista ei ole kuvia, mutta vielä on paljon lunta ja vähän polkuja. Koirilla ottaa koville, kun eihän sitä nyt lumikenkien jäljillä voi tulla, edellä on paahdettava ;)

Sunnuntaina oli jäällä jopa melkein ruuhkaa, myös taivaalla:

Jotain liitimiä nämä on, oikeaa nimeä en tiedä, mutta hienosti kyllä kieppuivat jään päällä.

Hetken jo luulin, että koirat on ihan poikki, mutta vain hetken ;)

Välillä näin päin...

...kunnes Nadikin kellahti taas selälleen :D

Pippi ottaa aurinkoa :)

Niin nätisti ne poseeraa (eli katselee niitä liitimiä)

Ja sitten ne sekos...

Tänään vielä tarvottiin metsälaavulle paistamaan makkaraa, ei ollut tainnut kukaan muu koko talvena käydä. Tais Juha olla vähän kateellinen mun lumikengistä kahlatessaan polviin asti lumessa ;)

Treenattukin ollaan vähän joka päivä. Erityisesti teemana on ollut häiriömerkit ja kapulat, Pira kun jää tällä hetkellä kovasti jumiin sekä merkkeihin että noutoesineisiin. Sunnuntaina halli näytti tältä, kun aloitettiin treenit:

Alkuun oli kovin vaikeaa, kun olisi pitänyt päästä katsomaan ja nostamaan ja hyppäämään ja keinumaan ja kiipeemään ja.... mutta hienosti tsemppasi, kun huomautin kontaktin tiputtamisesta. Lopulta oikein kasvoi korkeutta, kun niiiiin kovasti EI katsonut eikä edes huomannut kentällä mitään ihmeellistä. Sujui seuraamiset ja jäävät hienosti! Näitä tehtiin myös ulkona. Lisäksi työn alla on metallinouto, tai lähinnä työnalla on muistaa tehdä sitäkin välillä. Toimii myös hyvin hieman kierroksia hillitsevästi, noutaa siis hyvin muttei nouse niin koville kierroksille metallista kuin puusta. Noutoja ei ollenkaan heitetylle kapulalle, vaan erikseen heittoihin rauhoittumista ja kapulasta luopumista kuin itse noutoa. Ja ruutua, kaukoja, jääviä... Pitäisi taas tehdä oikein tilannekatsaus missä mennään minkäkin osalta, niin tulisi vähän suunnitelmallisuutta treeneihin. Tunnarin treenaaminen on ainakin ihan liian vähällä, samoin kaujojen seiso-istu vaihdot...

Kivan ulkoilu- ja treenirupeaman jälkeen tänään vielä aksatreenit illalla, niin nyt on rauhallista koiraa ja ohjaajaa, valoisia iltoja ja seuraavia pidempiä vapaita (se on muuten Juhannus!) odotellessa :)