OCD

Kolme kirjainta, jotka varmasti jokaisella bortsua hankkivalla kummittelevat mielessä. Meillä ei jäänyt ainoastaan peikoksi mieleen, vaan todelliseksi löydökseksi vasempaan olkaan. Tänään käytiin tähystyksessä ja toivottavasti tästä on suunta takaisin siihen, mihin pari viikkoa sitten jäätiin.

Edellisen postauksen kumpa vain pysyttäisiin terveinä kumpusi siitä, että Nila ontui lenkillä tasan puolivuotiaana, 29.12. Tämä meni ohitse päivän levolla, mutta jätti mieleen epävarmuuden ja pelon, onko se nyt SITÄ? Vajaa viikko ehdittiin elellä lähes normaalisti, toki liikkumista jatkuvasti tarkkaillen, kunnes perjantaina 6.1 Nipsu oli minulla mukana töissä yövuorossa ja työkaverini kanssa leikkiessä rysäytti päin seinää ja oli taas kolmijalkainen. Viikonlopun sitä seurailin ja liikkuminen taas palautui paremmaksi jolloin melkein jo uskalsin henkäistä, kunnes maanantaina Nilan siskolla Popalla todettiin sama vaiva. Tällöin päätin, että yksikin huono askel niin me mennään kuviin heti. Se askel tuli tiistai-iltana, joten jälleen yhden huonosti nukutun yön jälkeen heti aamusta soitin ajan kuviin ja onneksi sainkin heti samalle aamupäivälle.

Keskiviikkona 11.1 todettiin seuraavaa:

....

Ravaa neljällä jalalla, käännöksessä varoo oej ja sen jälkeen keventää sitä. Niskan taivuttelua ei arista, antaa taivuttaa hyvin. Ei arista selän tunnustelua. Lihaksisto symmetrinen, ei aristusta lihasten tunnustelusta, ei arista vej niveliä tai luiden tunnustelua, oej aristaa olkanivelen ojennusta ja taivutusta, muista nivelistä ei arista, ei aristusta luiden tunnustelusta. Varvasvälit, kynsivallit ja tassunpohjat siistit. Silmät ja korvat siistit. Sydän- ja hengitysäänet normaalit.

Nila rauhoitettiin olkanivelten röntgenkuvausta varten. Kuvat otettiin molemmista olkanivelistä kahdesta suunnassa, lisäksi otettiin kuva oikeasta kyynärnivelestä mediolateraalisuunnassa. Oikeassa olkanivelessä tai kyynärnivelessä ei röntgenologisia löydöksiä, vasemmassa olkanivelessä ocd-muutokset.

....

Suoraan eläinlääkäristä iltavuoroon töihin pöhnäisen koiran kanssa, ajatukset täynnä kaikkea mahdollista. Ja vielä seuraavana päivänä (jälleen) huonosti nukutun yön jälkeen aamuvuoroon.... Onneksi työ vie mennessään, joten niistä ja parista seuraavastakin päivästä selvittiin. Päivät töissä ja illat ja yöt tuijottaen koiraa ja miettien vaihtoehtoja ja mahdollisia hoitavia lääkäreitä. Lopulta, muutaman puhelun ja noin tuhannen viestin jälkeen päädyin siihen, että mun aarteeseen ei kuka tahansa tähystintään upota ja soitin maanantaina Seinäjoen Evidensiaan ja varasin ajan Jarmo Rintasalolle heti seuraavalle omalle vapaapäivälleni.

Tänään se päivä sitten oli, kun pakkasin koiran aamulla autoon ja onnekseni myös tuon puolisoni seuraksi ja nokka kohti pohjanmaata. Tänään tutkimuksessa, viikon kipulääkekuurin jälkeen, Nila antoi selkeän kipureaktion vasempaan olkaan. Kauhukseni se antoi selkeän reaktion myös oikeaan kyynärään, joka päätettiin varmuuden vuoksi kurkistaa samalla. Oikea olka ei reagoinut mitenkään taivutteluun, joten siihen ei tänään kajottu. Mikäli siellä jotain pientä muutosta olisi, se paranee tässä samalla tukihoidoilla ja levolla. Rintasalo on sanellut seuraavaa:

...

Koiranne vasemman olkanivelen irtopala on poistettu tähystyksessä. Nivelrusto oli irronnut olkaluun nivelpinnasta luutumishäiriön (osteokondroosi) vuoksi. Nivel on vaurioiden vuoksi tulehtunut ja arka vielä useita viikkoja. Nivelpinnan kuopan pinnalle kasvaa vähitellen uusi arpirustopinta. Paranemisprosessi vie noin 8-10 viikkoa, jona aikana liikunnan tulee olla rauhallista. Oikea kyynärnivel tähystettiin myös aristuksen vuoksi. Nivelessä ei todettu mitään merkkejä vaurioista.

....

Seuraavat kaksi viikkoa elellään pissatuksilla ja (yritetään) olla rauhassa. Sen jälkeen varovasti, kunnon mukaan lisätään liikuntaa niin, että ensimmäinen kuukausi hihnassa ja sen jälkeen varovasti (mitenhän se tapahtuu???) myös vapaana. Kokonaisuudessa toipuminen tulee viemään 2-3 kuukautta, joten pitkää pinnaa tullaan tarvitsemaan. Jos on innokkaita rotuun tutustujia, niin meille saa tulla katsomaan miltä se meno sitten näyttää, kun sitä tekemistä ei ole tarjolla 😁 Löytyy jo nyt monta hyvää tarinaa tästä kuluneelta viikolta ja ollaan kuitenkin vasta toipumisen alussa.

Kotimatkalla, peittoon ja villikseen käärittynä 💗💗

Nyt ollaan kotona, missä neiti ensimmäiseksi kokeili, kuinka juokseminen onnistuu... Laskin sen sylistä pedille, että saisin takin pois päältä, mutta Nila päätti lähteä mukaan. No eihän siinä hyvin käynyt, kaksi "askelta" ja nenälleen... Päätyi siis suoraan häkkiin, missä piti myös puuhailla hyvä tovi alusten kanssa. Äsken vaihtoi asentoa jo paljon paremmin, varaa tähystetyllekin jalalle ja pysyy pystyssä. Nyt nukkuu, toivottavasti pitkät unet että minäkin saisin hengähdettyä. Tästä se lähtee, suunta ylöspäin!

Olohuoneen yksiö. Onneksi on häkkejä ja portteja, tulee tarpeeseen!