Ensimmäisen viikon aikana on jo ehditty touhuamaan yhtä ja toista, pentu on päässyt mukaan aina kun mahdollista on ollut. Kokosin laumaan sopeutumisesta ja ensimmäisten päivien ihmetyksistä videon, toivottavasti saan näitä kasattua myöhemmin lisää muistoksi.
Vaikka Nilan pentuajoista ei vielä kauhean kauaa ole, tuntuu kaiken alusta aloittaminen taas jännitävältä seikkailulta, jonka päämäärä ei vielä ole ihan selvillä. Nilan sairastumisen myötä olen taas kerran päättänyt opetella nauttimaan entistä enemmän hetkestä ja matkasta, aika sitten näyttää minne se johtaa. Tässä kun on omien harrastusvuosien aikana tullut harvinaisen selväksi, ettei koskaan tiedä mitä on tulossa. Hilen kanssa koitan nyt nauttia jokaisesta yhteisestä hetkestä ja uudesta oivalluksesta, joita pienen pennun elämässä riittää hämmästyttävän paljon.
Ensimmäisen viikon aikana Hile on jo ehtinyt vähän treenailla:
- naksutin tarkoittaa ruokaa
- ´jes´ tarkoittaa tiikeriloikkaa leluun
- ĺelu´tarkoittaa syöksyä maassa lojuvaan leluun
- opiskellut oppimaan, toimi -> saat jotain aikaiseksi
- maailman paras pentu -fiilistä, sosiaalista palkkaa ja hyvää suhdetta
- sitkeyttä ja toiminnan jatkamista kaatamalla pulloja, jos yksi ei riitä tee enemmän!
- luoksetuloa
- kontaktia ja seuraamisen alkeita tarjoamalla sekä oikealla että vasemmalla
- käsitargettia ja jo vähän kestoa
Ollaan myös käyty monenlaisissa paikoissa:
- Ensimmäisenä tietysti esiteltiin uusi koti ja kotipiha
- Seuraavaksi työpaikkani työkavereineen ja asukkaineen (olen töissä kehitysvammaisten asumispaveluyksikössä)
- Vanhempieni kotona, missä tutustuttu myös russeli Siiriin
- Tutustuttu siskoni pihaan ja mitteli Kodaan, toisella kerralla myös 1,5v siskontyttööni
- Treenaamassa Millin ja koirien kanssa Tampereella ja samalla metsässä
- Treenaamassa lähiseuran kentällä ja ihmettelemässä pentu- ja arkitottiskurssien osallistujia
- Ihan vähän katseltu myös autoja, pyöriä, mopoja niin pienemmän kuin isomman tien varressa
Seuraavaksi on ohjelmassa opiskella vähän enemmän hihnassa oloa, pääasiassa kun pentu on nyt kipitellyt vapaana perässä ja tilanteen niin vaatiessa olen napannut sen kainaloon. Lisäksi luvassa on kisaturistin roolia ja tietenkin paljon uusien taitojen opiskelua. Hile vaikuttaa kivalta kouluttaa, se on touhukas ja yritteliäs, muttei sählää päättömästi vaan selvästi miettii mitä kannattaisi kokeilla. Se myös keskittyy noin pieneksi todella hienosti ja toistaa oppimiaan juttuja myös uusissa paikoissa epäröimättä!
 |
| 7,5 viikkoa |
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita sen sijaan riittää, pentu oppi kiipeämään sohvalle itse jo toisena yönä kotona ollessaan. Sen jälkeen se on yönsä nukkunut sohvalla tai sohvan selkänojalla, missäs sitä nyt muuallakaan! Sohvalta pääsee myös kätevästi pöydälle ja pöydältä tietenkin lattialle. Töissä se keksi hyppiä nojatuolista alas käsinojan kautta ja metsässä loikki päätäpahkaa kiveltä alas yhtään katsomatta minne on päätymässä. Sen sijaan aikuisia koiria se varoo heittäytymällä maihin, jos liian monta jalkaa lähestyy liian nopeasti. Se on kyllä sopeutunut laumaan erittäin hyvin ja saanut jopa Piran leikkimään kanssaan! Se myös vie lelut Nilan suusta, vetää samaa keppiä Piran kanssa ja puikkelehtii muiden mukana mahojen alta oikaisten aina tarpeen mukaan.
 |
| Pentumasu 💗 |
Hilettä ei paljon uudet asiat jännitä tai stressaa, se painelee kohti uusia seikkailuja häntä pystyssä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti