Ja niin saapui Hillitön Hepuli

Minulla oli valmiina luonnoksissa tekstipohja, kuinka olen niin onnellinen, kun minulla vihdoin on kaksi harrastuskaveria jakamassa päähänpistoni ja lajikokeilut laidasta laitaan. Kuluneen viikon aikana on kuitenkin suunnitelmat menneet päälaelleen ja tällä hetkellä toivon ainoastaan, että pennusta kasvaisi edes suurimmaksi osaksi terve aikuinen ja yhteistä aikaa olisi edessä mahdollisimman paljon. Koskaan kun ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

Virallisesti hän on Päkäpaimenen Hillitön Hepuli, kutsumanimeä ei ole vielä saatu suuhun sopivaksi. Mukanaan pentu toi mustavalkoiseen laumaan ripauksen ruskeaa, toivottavasti paljon iloa elämään, jatkuvuutta ja muuta ajateltavaa kuin Nilan jatkuva vahtiminen. Hän on erittäin järkevän oloinen pentu, jolla on valtava taistelutahto ja nälkä, joka nukahtaa vaikka eläinkaupan tiskille ja pussailee kaikki ihmiset. Muutaman tunnin kotona olon jälkeen se viipottaa perässä häntä pystyssä ja melkein tuntuu, kuin se olisi ollut täällä jo paljon kauemmin. Laumakin on ottanut pennun vastaan todella hyvin, Nila on ollut pentuja jo katsomassa pari kertaa ja se nyt oletetusti on lähinnä innoissaan, Nadi on innoissaan, muttei tykännyt kun pentu kävi sen mahan alla tissien tarkistusreissulla, muuten ei ongelmaa. Pira pitää etäisyyttä, mutta tarkkailee tilannetta rentona. Sisällä on itse mennyt ihan pennun vierestäkin. Pentu on onneksi fiksu ja antaa Piralle tilaa, joten eiköhän tämä tästä ala sujua! Toivon niin paljon meille pitkää yhteistä taivalta ilman suurempia terveyshuolia!