perjantai 25. marraskuuta 2011

Valokuvauksen problematiikkaa

Viime viikonloppuna, kun ensin kävin läpi Nadin kuvia pentueilmoitukseen ja sitten purin kamerasta koneelle jälleen uuden muistikortillisen ja vähän päälle uusia kuvia, palasi jälleen mieleen muutama aiemminkin askarruttanut ajatus kuvaamisesta.



Ensinnäkin, kuvia on paljon. Siis todella PALJON. Niitä oli reilusti jo paperikuvien aikana, digikuvaus nosti kuvien määrää erittäin paljon ja järjestelmäkameran hommaaminen v. 2008 suorastaan räjäytti pankin. Kuulun niihin onnettomiin, jotka ovat joutuneet ostamaan paremman tietokoneen ja isomman näytön ja ulkoisen kovalevyn ja..... jotta saan jonnekin talletettua kaikki kuvat. Alkuun järkkärillä otetut kuvat olivat lähes kaikki omastamielestä ihan ok, eikä juuri mikään joutunut poistoon. Tai ei juuri sillä hetkellä ollut aikaa käydä kuvia läpi tai ajattelin joskus myöhemmin voivani tarvita sitä tai tätä kuvaa johonkin. Juu ei, siellä ne makaavat muokkaamattomina täyttämässä kovalevyjä, toki niiden valmiiden otosten välissä...



No niin, toiseksi, taitojen karttuessa (ja sen uuden näytön hommaamisen myötä) on seula tiukentunut paljon. Suurin osa vanhoista kuvista ei täytä tämän päivän seulaa. Niihin vanhoihin kuviin kuitenkin liittyy nyt jo muistoja, hetkiä arjesta, ystävistä, eläimistä ja juhlista. Niistä ei ole enää tässä vaiheessa helppo luopua. Saati, että olisi aikaa käydä ne kaikki kuvat läpi ja poimia seasta ne säilytettävät ja poistaa hävitettävät.



Mutta toisaalta, kolmanneksi, kenelle minä kuvaan? Kuvia makaa kuten jo mainittu lukematon määrä kovalevyllä. Pieni osuus on julkaistu jossakin, lähinnä Facebookissa ja Picasassa. Picasassakin suurin osa albumeista on piilossa niin, että vain muutama ihminen ne sieltä näkee ja FB:n kansioita en ole jaksanut päivittää ikuisuuteen lähinnä kuvien laadun kärsimisen ja oman laiskuuden takia. Ennemmin olen sieltäkin suunnitellut karsivani vanhoja kuvia pois oikein urakalla. Tiedän, etteivät kuvani ole mitenkään tavattoman hyviä tai ihmeellisiä ja vaikka kehitystä tapahtuukin, ei rahapussi anna ihan myöden kaikkien valokuvaamiseen liittyvien haaveiden (=paremman optiikan) toteuttamiseen. Jatkossakin siis joudun tyytymään keskinkertaiseen kalustoon ja sen hitaaseen päivittämiseen. Jos ostan valovoimaa, kärsin mekaniikan laadussa ja toisaalta laadukkaisiin tuotteisiin on tällä erää varaa erittäin harvoin. Jotenkin olisi kuitenkin kiva olla hyödyksi. Voisikohan esimerkiksi rotuyhdistyksiä kiinnostaa kuvat? Kuvissa pyörivät otoksesta toiseen samat koirat eri kulmista ja suunnista, onko niillä oikeasti mitään arvoa muille kuin kuvaajalle ja koirat tuntevalle pienelle porukalle? Esimerkiksi toko-kokeiden kuvaamisella ja kuvien jakamisella aikaan saatu aito ilo oikeasti lämmittää mieltä, mutta koskaan en tunne riittävästi kilpailijoita, joten tulee kuvattua niissäkin lähinnä tuttuja koirakoita. Erilaisissa koulutuspäivissä ja seminaareissa otetut vieraiden ihmisten koirien kuvat makaavat ainoastaan joukon jatkona siellä kovalevyllä... Lisä"ongelman" aiheuttaa vielä sekin, että hyvissä olosuhteissa alkaa kuvien onnistumisprosentti nousta liiaksi, kun (pahimmillaan) n.30% kuvista on periaatteessa ihan julkaisukelpoisia.



Ja neljänneksi, miten hoitaa järkevästi varmuuskopiointi ja samalla arkistointi? Koneen kovalevy on huonoin kaikista vaihtoehdoista, se voi hajota käytännössä koska tahansa. Ulkoinen kovalevykään ei ole ikuinen, mutta jo parempi. Tosi harvoin vaan tuntuvat kuvat sinnekään siirtyvän... Verkkotila olisi ehdottomasti parasvaihtoehto, mutta tässä tulee taas vastaan pieni pulma. Tilan täytyisi olla käytännössä rajaton, haluaisin kuvat säilöön alkuperäisessä koossa ja mahdollisesti vielä samasta kuvasta useamman version. Verkkoalbumina esimerkiksi juuri Picasa toimii ihan hyvin, kuvien jakaminen on näppärää samalla säilyvät ainakin jossain muodossa ne jo kertaalleen julkaistut versiot. Mutta eivät ne tulostuslaatuisia ole. Tallennustila ei saisi myöskään olla kallis ja sen pitäisi olla suht helppokäyttöinen, mieluiten joku sellainen, joka esim. yöllä itsekseen tarksitaisi ennalta määrätyt kovalevysijainnit ja kopioisi ne verkkoon. Onkos vähän liikaa vaadittu :D Hyviä ideoita otetaan vastaan??



Mä muuten kohta hukun näihin!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti