perjantai 20. huhtikuuta 2012

Treenejä ja teinikoiran elämää

Alkaa näemmä lipsumaan taas treenien ylöskirjaaminen... Mitähän sitä kesäksi keksiikään, että pysyisi kartalla mitä on tehty ja mitä pitäisi tehdä... Autoon mukaan se hyvin pentuaikana alkanut vihko, jossa ei kuitenkaan enää tämän vuoden puolelta ole yhtään merkintää? Kannettava mukana ja suorat fiilikset ylös? Kuinka voi olla näin vaikeeta... Pitäisi oikeasti tehdä omatoimitreeneihin edes viikkotason suunnitelma, jotta jokin järki hommassa säilyisi. Oon miettinyt myös ihan taulukkoa, johon listaisi pilkottuna tokoliikkeiden osat ja rastiruutuun tyylillä merkkaisi edes sen, mitä on tehnyt. Jos nyt skarppaisi taas :D Hetken...

Piralla on viimeaikojen tokoteemoina olleet ruutu, nouto ja seuraamisen vasemmalle käännökset.

Ruutu alkaa hahmottua, mutta matkan lisääminen aiheuttaa stoppailun tarjoamista matkalle. Olen nyt jättänyt matkalla pysähdytyt vaikkakin ruutuun päätyneet yritykset palkkaamatta, kehunut vain maltillisesti ja kutsunut pois. Tämä on selväsi auttanut. Lisäksi on pitkältä matkalta tehty vauhtia juoksemalla ruutuun, missä on lelu odottamassa. Kaikkiaan edistystä on tapahtunut, lisää treeniä vaan :)

Nouto on palasina olemassa, mutta hyvistä paloista ei vielä tule kokonaista hyvää liikettä. Pira siis osaa istua kapularauhallisesti suussa ja tulla 'tuo' -käskyllä sivulle ja pitää edelleen kapulaa rauhassa. Lisäksi Pira osaa laukata maassa odottavalle kapulalle ja tarttua siihen korrektisti takakautta. Palautusvauhti on parantunut hurjasti, kun olen vapauttanut laukasta kohti mun taakse lentävälle lelulle. Osaa siis myös palauttaa laukalla kaiken aikaa varmemmin. Suunta on aina oikea, mutta  seuraamiseen ja vauhtiin täytyy vielä keskittyä. Mitä Pira ei vielä noudosta osaa, on odottaa istuen, kun kapula lentää. Näitä täytyisi harjoitella paljon lisää. Muutama kokonainen ollaan kokeiltu niin, että kapula odottaa maassa ja niin, että pidän pannasta hieman ja autan näin kapulan heittovaiheessa. Näissä "kokonaisissa" meno ja tarttuminen on olleet ok, mutta palautusvauhti vielä kärsii pienestä epävarmuudesta. Harjoitellaan lisää paloja vielä. Pitäisi tehdä pitkällä matkalla luoksetuloja kapulasuussa enemmän. Lisäksi ollaan vähän seurattu kapulasuussa ja tehty maahanmenoja ja istumisia. Toisenlainen kapula selkeämmillä laipoilla yhdistettynä tarttumistreeneihin auttoi paljon laipastatarttumisongelmaan, jota ei ole aikoihin ollut.

Seuraaminen yleensä on kehittynyt hurjasti! Tällä hetkellä tehotreenissä on vasemmalle käännökset, joita koiralle ei ollut vielä pari viikkoa sitten opetettu ollenkaan, vaan ohjaaja lampsi huolimattomia kaarroksia kulman ympäri. Kun näihin alettiin kiinnittää huomiota, meni mun jalat ihan sekaisin ;) Nyt alkaa oma tapa liikkua selventyä ja kas, koirallekin tämä on nyt paljon helpompaa ;) Samalla tuli todettua, että Pira on oppinut hienosti seuraamaan mun vasemman jalan liikettä, joten kulmakin täytyy kävellä tämä huomioiden. Jos vasen jalka on menossa vielä suoraan ja oikea tekee kulmaa, on koira edessä ja tulee törmäilyä ja haahuilua... Jos taas käännöksen tekee tiukasti vasemman jalan ympäri, ei ongelmaa ole. Vielä, kun muisti palkata koiran muutaman kerran juuri hyvästä kulmasta, alkoi kummasti sujua.

Lisäksi on treenailtu hyppyä niin, ettei sinne saa karata. Tehty siis seuraamista ihan hypyn ympärillä ja kohti ja palkattu 'hyppy' käskyllä hyvästä kontaktista ja kuuntelemisesta. Nämä hyviä harjoituksia! toisena osana on harjoiteltu hypyn takana seisomista. Tämä on vielä hankalaa, muutama askel sivuille sujuu, mutta hypyn linjaa en voi vielä ylittää. Tähän liittyen on tehty ja pitäisi tehdä vielä paljon paljon lisää asennossapysymisharjoituksia. Lisäksi täytyy muistaa treenata kurassa, Pirassa on ilmennyt silkitassuoireita :-O Heti pois sellaiset prinsessailut ;)

Agilityssä on harjoiteltu edelleen ohjauskuvioita. Piran edistys tällä saralla on hurjaa! Me treenataan kerran viikossa n. 2 x 10 minuuttia ja viikosta toiseen tuo koira oppii asioita aivan käsittämätöntä vauhtia! Alkuun on nyt pari viimekertaa saatu taas palautella mieleen, kumpi päättikään mitä tehdään, mutta kun tästä on päästy jos ei nyt sopuun niin Piraakin tyydyttävään ratkaisuun ( viimeksi sain naisellisen murahduksen osakseni kesken harjoituksen, kun en antanut kaahata ensimmäisen hypyn jälkeen palkalle vaan pyysin välistäveto ja hypyn kautta palkkaan ;), on harjoitukset sujuneet hyvin. Mä tosin luulen edelleen, että tämä johtuu lähinnä siitä, että Pira oppii estejärjestyksen ulkoa eikä mun heiluminen niin paljoa haittaa ;D No ei vaan, oikeasti mä joka viikko hämmästyn sen osaamista varsinkin, kun en itse tosiaankaan ole mitenkään kokenut agiohjaajana, vaan aivan päin vastoin opettelen kaiken aikaa samalla itsekin. Hyvä esimerkki oppimisnopeudesta on kepit. Pira on "treenannut" keppejä kolmesti; noin 1,5 kk sitten ensimmäisen kerran autoin muutaman kerran verkotettujen 6 kepin läpi niin, että lopuksi tarjosi itse verkkojen sisään menoa ja läpi kulkemista. Tämän jälkeen oli n. kuukauden tauko, ettei kepeille tehty mitään. Pari viikkoa sitten oli hallilla puolikkaat kepit verkoilla valmiina, joten kokeilin muistaako -> paineli päästä sisään ja pujotteli itsenäisesti ensiyrityksestä läpi. Muutama toisto, joilla kaikilla hakeutui itse kepeille ja pujotteli kiihtyvällä vauhdilla. Viikon kuluttua seuraavat muutama toisto, nyt alkoi vauhti jo nousta niin, että parempi unohtaa nämä taas toistaiseksi ja antaa kropan kehittyä valmiimmaksi ennen jatkoa. Ajatus on nyt selvästi olemassa, tästä lienee hyvä jatkaa kesemmällä keppien osalta :)

Muuten pikkuneidin arjessa on havaittavissa selviä teinikoiran merkkejä... On taas pitänyt pariin kertaan testata, tarkoittaako 'autoon' oikeasti sitä, pitääkö sisälle tai luokse tulla kun kutsutaa ja tarviiko aamuyöstä välttämättä haukkua postiautoa.... Välillä pitää myös puhkua hassuille jutuille ja ongelman ratkettua olla, kuin ei olisi ikinä jännittänytkään ;D Oikein mielelläni seuraan neidin kasvua ja kehitystä, suunta tuntuu mieluisalta. Piralla on tahtoa ja kykyä ratkaista myös haastavat tilanteet, mihin olen toki tietoisesti antanut tilaa ja kannustanutkin. Jos tahtoo leveän ojan toiselle puolen, täytyy vaan rohkaista itsensä ja hypätä tai uida. Tai kuten Pira, suorittaa mahaplätsi keskelle ojaa ja uida siitä, ensin yli ja hetken päästä takaisin samalla kaavalla ;)

Pira on saanut myös uuden kaverin, kun Dana staffi sai seurakseen nyt 6 kk vanhan urosstaffin. Alku-ujostelujen jälkeen leikit sujuivat hienosti ja mikä parasta, Pira ja Dana eivät ottaneet kertaakaan yhteen! Nyt on tasaparit, isot tytöt Nadi ja Dana ja junioriosasto.

Nadi on myös treenaillut samoja teemoja mukaillen, mitä on Piran kanssa tehty. Ruutu on Nappulasta kiva, joten sinne on juoksenneltu :) Tasapainotyynyllä yritetään muistaa pari kertaa viikossa seisoa takasilla, josko siitä jotakin iloa olisi. Ainakin aktivoi kumpaakin jalkaa, jos ei muuta. Juoksua jo kovasti odotetaan, alku ei voi olla enää kaukana, sen verran akkamaista on elo ollut. Jotakin suunnitelmiakin saattaa olla juoksun varalle, mutta niistä lisää sitten lähempänä ;) Saa nähdä, aloittaako Pira Nadin perään juoksun, kovasti ainakin oireet viittaisi tähän myös Piran osalta. Saisi kyllä vielä ainakin pari viikkoa odotella, kun 5. pv olisi hyvä koulutus tiedossa, minne ei juoksuisena ole asiaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti