Piran pentunäyttely ja Nadin treffit :)

Aamulla suunnattiin Piran kanssa toistamiseen Lohjalle pentunäyttelyyn. Tälläkin kertaa saatiin matkaseuraksi Heidi ja Penni-sisko. Matkalla ajelluista pikku mutkista huolimatta perillä oltiin ajoissa ja kehien ollessa vielä hieman myöhässä arvioidusta, pääsivät siskokset autoon odottelemaan. Kehässä Pira käyttäytyi odotetusti, seisominen namien kyllästämällä matolla on aaaaivan liiian vaikeaa, tätä täytyisi todella harjoitella jos haluaisi sen onnistuvan kunnolla. Aluksi seisominen sujui, mutta matosta löytyneet namin palat vetivät tehokkaasti nenän maahan, eikä se sieltä oikein meinannut nousta. Juokseminen onnistui ihan ok ja tuomarin käsiteltävänä P oli rentona. Sijoitus oli narttujen 3. (jätetään mainitsematta, että narttuja oli se 3 ;) ) Penni sijoittui narttujen 2. saaden kp:n, Onnittelut vielä :)

Tässä Piran arvostelu, tuomarina Jaana Hartus:
Erittäin hyvän tyyppinen, mittasuhteiltaan oikea nuori narttu, jolla riittävä luusto ja oikea rungon muoto. Hieman kevytpiirteinen pää. Toisessa silmässä pigmenttiä puuttuu. Hyvä ylälinja. Toivoisin hieman enemmän kulmauksia eteen ja taakse, samoin pidemmän askelmitan. Kantaa häntänsä turhan korkealla liikkeessä.

Hienosta käytöksestä Pira sai palkaksi uuden narupallon ja pannan ;) Kotimatkalla autossa oli mukavan rauhallisia matkalaisia ja akut tulikin ainakin Piran osalta ladattua oikein riittävästi, kotona riitti taas virtaa.

Illaksi oli sovittuna vielä treffit toisen Heidin ja Marneuksen kanssa, lähinnä Nadia ajatellen, mutta toki Pirakin mukaan lähti. Nadilla ja Marneuksella olikin jälleen hurjan hauskaa, Marneus flirttaili minkä ehti ja Nadi huiputti nuortamiestä oikein kunnolla.... Piraa suututti suunnattomasti, kun aikuiset leikkivät keskenään. Se ärisi, murisi ja "hyökki" Nadin kimppuun, kiilaili isojen väliin ja mitä kaikkea muuta sitä nyt pieni koira voikaan keksiä saadakseen huomiota. Vaan eipäs toiminut, oikein kasvattavaa ipanalle! Lopulta annoin sille kyllä lelun, niin sai riehua sen kanssa ja kuvitella, että isot juoksivat sen perässä eivätkä keskenään ;)

Agilityn alkeet vol 3.

Eilen oli vuorossa Piran agilityn alkeet osa 3. Yksittäisinä esteinä treenattiin rengasta, puomia, pussia ja keinua. Lisäksi kokeiltiin putki-putki-hyppy yhdistelmää sekä hyppy-hyppy-"okseri"-muuri -yhdistelmää.

Me aloitettiin renkaalta, naksuttelin oikeasta reiästä läpimenoa. Alkuun tarjosi tokohyppyä ja yritti (tai siis kääntyi) renkaan keskellä ilmassa rintamasuunta takaisin päin, mutta kun pari kertaa heitin namin läpi samalla kun käskytin, niin pysyi suuntakin eteenpäin.

Seuraavaksi kokeiltiin yhdistelmää putki-putki-hyppy. Ensimmäinen putki L-muotoinen, toinen lähes suora ja hyppy suorassa linjassa putken jälkeen. Suoraputki ja hyppy yhdistelmä meni helposti, mutta putkesta putkeen lähti helposti mopo käsistä, kun putkesta ulos tullessa hirtti kaasu kiinni ja paineli suoraa eteenpäin toisen putken ohi selvästi lelua etsien. Saatiin tähänkin onnistuminen, kun melkein pysäytin koiran putkien välille. Toiseen suuntaan meni sujuvammin.

Putket on Pirasta ylipäänsä huippukivoja, niihin voi (yrittää) karata myös itsenäisesti ja ihan mistä suunnasta vaan.... Tai oikeastaan sen mielestä kaikki esteet on huippukivoja ja mä oon vähän turhake, kun en päästä esim. A:lle ollenkaan, vaikka muut menee ja se näyttää toooosi kivalta... Hallintaan täytyy kiinnittää huomiota heti nyt alusta asti, P kun on vähän sitä mieltä, että hyvä = suorita vapaavalintainen este, Jes = ampaise matkaan ja suorita ensimmäinen eteen sattuva este, lelu = hyppää lelu suussa yli jostain. Pääasia tietysti, että intoa riittää ;) mutta olishan se kiva, ettei ne aivotkaan ihan kotiin asti jäis :-D

Seuraavaksi oli meidän vuoro "hyppy"suoralla. Ensin pari kertaa yksittäisena muuri, joka P:lle ihan uusi juttu. Tässä ei ensimmäisen läpi/päällä loikkimisen jälkeen mitään ihmeellistä, joten otettiin mukaan edellinen "okserikin". Tähän kohtaan saatiinkin kiva pieni tahtojen taistelu. Pira haistoi, että jossain on ruokaa. Ensin ihmettelin, että mikä sen tuli, kun nenä painui mattoon eikä kuulo pelannut, mutta sitten hajun lähde paljastui. Kentän aidan ulkopuolella, heti hyppysuoran vieressä on pöytä, johon joku oli laittanut koiransa eväät. Piran mielestä ne oli varmastikin Piran eväät.... On tooosi kiva, että Pira selkeästi ja kuuluvasti kertoo mielipiteensä, ei varmaan jäänyt kenellekään epäselväksi mitä mieltä P oli, kun siirsin sen pois aidalta roikkumasta... Pari kertaa piti neidin kokeilla, josko saisi vaihtaa hommat ryöstöretkeen, mutta kun ei käynyt, niin päästiin jatkamaan itse asiaa. Okseri-muuri yhdistelmää tehtiin pariin kertaan niin, että jätettiin lelu päähän odottamaan, nämä tosi hienosti! Samoin otettiin mukaan toinen hyppy, irtoaa hyvin edessä olevalle lelulle. Kokeiltiin myös niin, että lelu oli taskussa ja heitin eteen viimeisen esteen kohdalla. Näin meinasi jäädä odottelemaan/kyselemään ohjeita keskimmäisten hyppyjen kohdalla, joten tällaisilla suorilla etupalkka ehdottomasti paljon parempi.

Tauon jälkeen otettiin yksittäisenä esteenä ensin pussia avustettuna niin, että kouluttaja piti pussinsuuta auki. Tästä sujahti hienosti läpi muutaman kerran, joten laskettiin suuta niin, että läpi näki vielä hyvin, mutta pussi osui selkään ja kylkiin. Hienosti läpi näinkin!

Seuraavana yksittäisenä esteenä otettiin keinua avustettuna. Pira ei millään tavalla reagoi keinun keinuntaan, vaan paahtaa täysillä loppuun asti ja tyytyväisenä syö päässä. Toki keinuntaa vielä hidastetaan reilusti, mutta mukavaa silti ettei ihmetytä :)

Viimeisenä otettiin vielä muutama puomi niin, että alastulokontaktilla oli valmiina alusta ja namia odottamassa. Ensin P koitti kovasti painella puomin vierestä palkalle, se lukitsee välillä vähän liiaksi määränpään. Hihna esti tehokkaasti etenemisen ja kohta muistuikin mieleen, miksi minäkin olen paikalla ;) Puomi suoritettiinkin sitten vauhdilla ja pysähdys kontaktille oli hyvä! P myös jää sekä keinulla että puomilla kontaktille odottamaan lupaa jatkaa. Näitä pari puomin kummaltakin puolen ja erittäin hyvillä mielin kotiin :)

Sunnuntaitokot vol 6

Tämän kurssin kuudes ja viimeinen kerta oli oikein onnistunut! Varsinaista teemaa ei tänään ollut, vaan jokainen sai itse miettiä, mihin haluaa apua. Tällä kertaa en mennyt ensimmäisenä, ajankäyttö on paljon helpompaa kun on toinen tai kolmas.

Aloitimme noudolla, muistin kerrankin ottaa kotoa metallikapulan mukaan, millä ollaan pääasiassa noutoa tehty. Ensin pari pitoa, ihan ok. Ei suurta intoa kapulaan, mutta otti ja piti hyvin ja rauhallisella otteella sivulla. Tavoitteena oli saada noutoon intoa ja vauhtia, mitä ei oikein keittiössä viitsi ottaa ;) Koira sivulla heitin kapulan ja 'tuo' käskyllä vapautus noutoon. Vaan mitä tekee pikku-P, tarjoaa eilisten ruutu treenien perusteella eteenpäin juoksua ja stoppia :-D Ensin parin metrin päässä minusta ja uudella 'tuo'-käskyllä vielä kapulan vieressä uudelleen... On se vaan hassu välillä, kun luulee tietävänsä paremmin ;-) Kolmannella käskyllä sitten toi kapulan ravilla ihan korrektisti, joten palkkasin naksulla. Uusinnalla tarjosi ensin uudelleen pysähtymistä, mutta jatkoi kapulalle, joten naksutin heti tarttumisesta ja palkkasin namilla. Seuraavalla toistolla yllätin ja palkkasin 'jes' heti tarttumisesta lelulla. Ote kapulaan tiivistyi selvästi eikä P tajunnut heti tiputtaa kapulaa. Tehtiin näitä pari ja muutama niin, että odotin koiran lähellä ja palkkasin siitä lelulla. Into kasvoi selvästi, joten näitä lisää! Täytyisi nyt vaan sisällä naksutella puukapulaan oikea ote, sitä kun pystyisi käyttämään ulkonakin. Loppuun vielä muutama pito, nämä nyt oikein hyviä! Nouto on siis periaatteesa valmis, kunhan nyt vahvistellaan vielä nopeus mennen tullen paremmaksi sekä tarttuminen. Kotona ollaan lisäksi tehty pitoja ja keittiönoutoa metrin matkalla tunnarilla, pitää sitäkin sisällä oikein rauhassa ja hyvin.

Omalla varsinaisella vuorolla otinn aiheeksi seuraamisen. Ei siinä varsinaisesti ole mitään ongelmaa, mutta lähinnä halusin vinkkejä ajoittaiseen vinkumiseen. Vinkuminen liittyy yleensä aina jonkinlaiseen epävarmuuteen tai haluun tehdä jotain muuta, joten oletin sen tulevan helposti agiesteiden keskellä. No eihän se ensin tullut oikein millään, vaan P teki hyvää seuraamista ilman näkyvää palkkaa -> palkkasin lelulla. Päätettiin kokeilla liikkuroituna, mikä selvästi aiheuttikin hämmennystä koirassa. Tässä kohtaa auttoi, kun toistin ohjeen ja vaadin myös sen noudattamista, seuraaminen parani heti! Otettiin vielä toinen pätkä liikkuroituna / ihmisen pyöriessä lähellä ja puhuessa. Nyt parilla lisäkäskyllä hyvää hiljaista seuraamista! Lopuksi otin vielä lelu näkyvillä pätkän hyvää, tiivistä seuraamista. Olen oikein oikein tyytyväinen! Päädyimme vinkumisen suhteen siihen, että uuttaopetellessa, kun vinkuminen liittyy selvästi epävarmuuteen, annan sen mennä toistaiseksi huomiotta. Tilanteissa ja liikkeissä, jotka P jo osaa, ei vinkumalla saavuta mitään. Ei käskyä eikä varsinkaan palkkaa. Yleensä tosin ääntä ei tulekaan silloin, kun P keskittyy ja tietää mitä tekee. Tämän kanssa vaan täytyy olla tarkkana, myöhemmin vinkumisen kanssa saa tehdä moninkertaisen työn. Sain lisäksi kuulla, että Pira on oikein hyvällä tasolla ikäisekseen ja minä tiedän, mitä olen sen kanssa tekemässä :) Kiva saada hyvää palautetta ihmiseltä, joka on tuntenut minut ja koiran vasta tämän kuusi viikkoa ja jolla ei varmasti ole ollut mitään ennakko-odotuksia minun tai koiran suhteen :)

Tässä välissä pidin tauon ja hengailin hetken pihalla. Tosin lumimyräkässä ei ihan kauhean kauaa viitsinyt olla, joten palattiin sisälle.

Seuraavaksi otettiin hyppyä niin, että liikuin esteen toisella puolen. Tämä olikin hankalaa, väkisin meinasi P:n tassut alkaa steppaamaan. Saatiin kuitenkin pari hyvää toistoa niin, että heiluin paikallani painoa puolelta toiselle siirrellen.

Koska seisominen paikallaa oli hankalaa, otettiin niitä ilman estettä lisää. Lelu näkyvillä tämä oli tänään melkein mahdoton tehtävä, mutta kun laitoin lelun taskuun, pystyi paikalla seisomaan ilman ongelmaa, vaikka minä liikuinkin. Palkkasinkin sillä samalla lelulla, mutta ilmeisesti oli paljon helmpompi malttaa, kun sitä ei näe.

Koska aikaa oli vielä jäljellä ennen ryhmäliikkeitä, naksuttelin paikalla istumista. Tässä tuli esiin taas hassu juttu; olen vahingossa opettanut Piralle, että kun peruutan kasvot koiraan päin, pitää pysyä paikallaan. Kun käännän selän, saa liikkua.... Naksuttelin siis ensin etäisyyttä vaihdellen, sitten sitä, että minä käännyn ja koira pysyy paikallaan. Tämä oli selvästi helpompaa niin, että peruutin ensin kauemmaksi ja käännyn vasemman kautta. P on ihana, kun se oikein keskittyy paikalla pysymiseen <3 Saatiin hyviä toistoja mun kääntyessä sekä oikean että vasemman kautta kauempana koirasta, täytyy pikkuhiljaa tuoda kääntyminen lähemmäs. Peruuttamalla saa kuitenkin toistaiseksi tehtyä selvän eron seuraamiseen, joten pikkuhiljaa :)

Viimeisenä jo tutusti luoksepäästävyys ja paikallamakuu. Oltiin ensimmäisinä rivissä, joten odottelua ei ollut kauaa. Vahvistin "tuomarin" lähestyessä 'sivu' käskyllä paikalla pysymistä ja naksutin ja palkkasin juuri, kun tuomari koski koiraan ja pylly pysyi maassa. Tämäkin tosi hyvin, meinasi kyllä lähteä poistuvan "tuomarin" perään, mutta palasi heti. Paikalla makuuseen olin valmistautunut kahdella pakastepurkilla, joissa herkkupurkkiruokaa vähän kummassakin. Kuten arvelinkin, tämä teki tehtävästä Piralle paljon helpomman, tätä kun kotona on pääasiassa harjoiteltu ruokakupin kanssa. P keskittyi hienosti! Vapautin välillä ja palkkasin ensimmäisen purkin, otin uudelleen sivu - maahan - pätkä makuuta, nyt vielä paremmin ja vähän pidempi pätkä! Tästä palkaksi toinen purkki ja siitä kotiin.

Oikein hyvillä mielin lomaillaan nyt pari viikkoa ryhmätreeneistä, seuraava kurssi alkaa viikolla 10. Siihen mennessä treenaillaan noita paikalla pysymisiä nyt ainakin sekä tietty kaikkea muutakin, nuo nyt kuitenkin tällä hetkellä selvästi eniten kesken. 

Lauantaitreenejä ja puuhailuja

Pitkästä aikaa vähän videoo, Piran ruututreenejä pitkästä aikaa ja vähän hypyn tilannetta. Kumpikin ihan ok mallilla treenimääriin nähden :)

Vähän pihapainia perään

Joku on vaihtanut mun pennun tällaiseen melkein jo aikuisen näköiseen koiraan:

Ei kyllä tarvi pentua palauttaa, tää paranee vaan kaiken aikaa <3

Keskiviikkoaksaa vol 2

Tänään oli vuorossa Piran toiset viralliset agilitytreenit. Edelleen meillä oli hauskaa, ehkä vielä hauskempaa kuin ekalla kerralla :)

Uutena esteenä otettiin tänään puomi, jota kokeiltiin vuoron perään viereisellä tyhjällä kentällä. Piraa ensimmäisellä kerralla aavistuksen jännitti, mutta parilla namilla kipitti reippaasti loppuun asti, eikä seuraavat kerrat enää jännittäneet yhtään. Vauhti vaan kiihtyi kerta kerralta :D Hienosti kuitenkin tarjoaa pysähdystä loppuun.

Muuten harjoiteltiin pieniä ohjauskuvioita kaarella olevilla esteillä ja putkella sekä yksittäisiä esteitä. P jää vähän jumiin leluun jos se on kädessä ja unohtaa katsoa eteensä, mutta keskittyessään tekee kyllä hyvin. Parhaimmillaan kaksi hyppyä kaarevalla linjalla ja siitä putken kautta palkka mun olessa sisäkaarteessa ei ihan lähellä esteitä.

Yksittäisistä esteistä pussi tuottaa eniten tekemistä, mutta namien perässä päästiin tästäkin läpi muutama kerta. Pira ei oikein tajua vielä, mikä tässä on ideana. Toistojahan on takana jo ehkä yhteensä 8 kpl ;)

Toisena uutena juttuna kokeiltiin lopuksi keinua avustettuna ja matalana. Pira ei huomannut siinä mitään ihmeellistä, vaan tarjosi loppuun kontaktia vaikka keinu oli jo nousemassa ylöspäin. Tuli siis samalla tehtyä vahingossa ensimmäiset paukuttelutreenit ;) Jos jo ensi viikolla se kosketusalustakin olisi taskussa eikä jossain autossa/kotona/missä lie...

Ystävänpäivää :)

Oikein mukavaa ystävänpäivää kaikille tutuille ja tuntemattomille!

Toivottavat S, N & P

Piran sunnuntai tokot vol. 5 ja häiriköintiä

Häiriköinti oli sunnuntain sana, ensin Piralle osoittautui tokoilut erittäin haastavaksi agikentällä nyt, kun agiesteille on löytynyt pienen koiran päässä merkitys. Ne ei ookaan vaan tiellä, vaan ne on ihan huippu kivoja. Että pidä akka tokos kun olis parempaakin tekemistä ;) Varsinaisten tokoilujen sijaan teemaksi vaihtuikin hallinta ja maltti.

Ohjelmassa oli tänään jäävistä maahanmeno. Lisäksi hyppyeste oli käytössä ja lopuksi pieni paikalla olo- ja luoksepäästävyys harjoitus. Me aloitettiin maahanmenosta. Tämä on ehdottomasti Piran vahvin liike, maahanmenoa tarjotaan yleensä aina, kun P ei ole ihan varma mitä pitäisi tehdä ja välilä ihan muuten vaan ja huvin vuoksi. Hankaluudeksi osoittautuikin oikeaan lajiin orientoituminen... Ensin P oli tarjoamassa agiesteitä ihan itsenäisesti, joten otin sivulle. Kehuin -> lupa suorittaa pari estettä, eiks niin? No ei. Uudestaan sivulle ja palkka sivulla olosta, pari askelta "seuraamista" -> joko tää oli se lupa painella hypyille? No ei. Perusasentoon, palkkaus lelulla tästä. Pakittaen itse liikkelle ja pari maahanmenoa näin ja saatiin lopulta ajatus oikeaan hommaan! Kun oikea moodi löytyi, tehtiin pari-kolme maahanmenoa seuraamisesta -> nyt korkea vire johti hienoon seuraamiseen, nopeaan maahanmenoon ja skarppina odottamiseen. Varsinkin viimeine oli superhieno, joten ei otettu enempää tätä. Koska aikaa oli meille vielä jäljellä, katsottiin vähän kaukojen tekniikkaa. Ollaan tehty näitä vasta ihan namiohjauksella oikeanlaisia liikeratoja. Olen naksutellut, kun takajalat pysyvät paikallaan. Näissä ei tässä vaiheessa ihmeempää, tarkkana saa olla mistä palkitsee. Olen miettinyt kosketuskeppiä, niin pääsisi itse sen verran kauemman koirasta, että näkisi kaikki tassut paremmin, mutta katsotaan nyt kuika tämä etenee.

Seuraavaksi suunnattiin hyppyesteelle ja kohdattiin haaste nro 2. Se hyppyeste ;) Koska P tietää, mitä pitää tehdä, ei kai siinä nyt tarvi odotella? Senkun menee ja hyppää vaan ja näyttää esteen takana tärkeältä, kato nyt kun mä osasin jo! Palattiin siis takaisin osuuteen hallinta. Sivu tarkoittaa sivu, kunnes toisin kerrotaan. Hyvä ei ole sama kuin hyppy ja mitä näitä nyt tuli eri variaatioita ;) Myös tulosta saatiin aikaan, hienoja perusasentoja ja parin askeleen seuraamisia hypyn lähellä, myös poispäin kääntyminen onnistui. Avainsana näissäkin on lelupalkkaus ja oikean suorituksen vaatiminen, ei vedä namit vertoja hypylle tai agiesteille, lelu sen sijaan käy. Seuraamisista palkkailin vaihtelevasti "hyppy" käskyllä ja suoraan lelulla. Vapautin hyppäämään myös vinoista suunnista ja sivuttain esteeseen nähden, hienoja hyppyjä! Tämän jälkeen käytiin pihalla ja oikeasti olisi pitänyt lopettaa tähän, mutta aikaa oli vielä rutkasti jäljellä, joten palattiin sisälle.

Paras keskittyminen oli selvästi jo mennyt, olihan tässä jo yhdelle kertaa ollut paljon vaikeita asioita. Treenailtiin sivummassa paikallaolemista niin, että palkka näkyvillä. Tarkkana saa olla ajan kasvattamisen kanssa, kovin helpolla jostain kurkusta pääsee pieni "piiiip". Täytyy varmaan ottaa näihin tehotreeni kunhan ulkona taas tarkenee makuuttaa ja siirtää iltaruoka purkkiin ja tähän palkaksi. Sisällä makaa hiljaa ja rauhassa ruokaa odottaessa, mutta kuitenkin skarppina ja tämä on se, minkä paikallamakuuseen haluaisin mielentilaksi. Otettiin myös putken lähellä perusasentoja ja istumista, kun putki aiheutti kyttäämistä ja pyrkimyksiä karata sinne. Palkkasin osan lelulla ja rauhalliset, hyvät istumiset putken kautta lelulla. Tämä toimii, P oikein keskittyy hillitsemään itsensä. Samoin kävi hyppyesteellä, joten näitä kannattaa kyllä hyödyntää.

Viimeisenä otettiin ryhmäliikkeet, eli luoksepäästävyys ja paikallamakuu porukassa. Saatiin sitten loppuun vielä ihan riittävä haaste, se putki oli edelleen siinä. Pimeässä kulmassa, mutta koiran ollessa jo väsynyt se riitti. Ei voinut mennä maahan ensin millään, joten otin muutaman maahanmenon kauempana. Palattiin putken lähelle ja saatiin kuin saatiinkin muutama ok suoritus. Luoksepäästävyydessä ei ongelmaa, namittelen edelleen suht ahkerasti "tuomarin" lähestyessä, mutta lähellä jo harvemmin. Otettiin vielä sivu-maahan-sivu jumppaa putken suun lähellä -> hyvästä maahanmenosta vapautus putkeen. Leikittiin hetki ennen lähtöä.

Kotimatkalla varmistui seuraava kohde, joten kotoa Nadi autoon ja uudelleen baanalle. Aina ajoittain tulee tutuilta ja tutuntutuilta kyselyjä, ehtisinkö ja viitsisinkö auttaa siinä tai tuossa koiraongelmassa. Viimeaikoina nää on painottuneet jostain syystä tuonne vajaan vuoden ikäisten poikakoirien suuntaan, joten sellaisen ensitapaaminen oli ohjelmassa vielä illalle. Nadi on huippu apulainen näissä, se odottaa sivussa ja on käytettävissä kun on tarve, ei provosoidu teinipojista ja yleensä mielellään vielä lopuksi leikittää junnut uuvuksiin ;) Tällä kertaa tavattiin oikein ihastuttava nuorukainen, belgin, saksanpaimenkoiran ja labbiksen sekoitus 10kk. Huolisin koska tahansa meillekin tämän kaverin, avoin, rauhallinen, nopeaoppinen, keskittymiskykyinen. "Ongelmat" olivat tyypillisiä nuoren koiran ja kokemattomien omistajien ongelmia, ei oikein ollut omistajat arvossaan, saati kehut tai namit. Käytiin läpi ihan perusasioita palkkauksesta ja varusteista, toivottavasti näistä oli apua ja yhteiselo jatkuu ajanmyötä helpompana :) Nadi teki oman osansa jälleen hienosti, tekee sillekin niin hyvä nämä tällaiset tuokiot! N tietää olevansa korvaamaton :)

Lopuksi annettiin koirien juosta ja riehua, Pirakin pääsi osallistumaan tähän osuuteen. Aluksi tytöt keskittyivät juoksemaan keskenään ja äyskimään nuorukaiselle, sitten Nadi juoksutti poikaa ja Pira kiukutteli, kunnes sai varastettua pojan huomion itselleen ja Nadi kiukutteli ;) Lopputuloksena kolme tyytyväistä ja väsynyttä koiraa ja toivottavasti myös kolme tyytyväistä ihmistä! Katsotaan, koska nähdään uudelleen, tytöt ainakin tykkäis uusintatreffeistä :)