Häiriköinti oli sunnuntain sana, ensin Piralle osoittautui tokoilut erittäin haastavaksi agikentällä nyt, kun agiesteille on löytynyt pienen koiran päässä merkitys. Ne ei ookaan vaan tiellä, vaan ne on ihan huippu kivoja. Että pidä akka tokos kun olis parempaakin tekemistä ;) Varsinaisten tokoilujen sijaan teemaksi vaihtuikin hallinta ja maltti.
Ohjelmassa oli tänään jäävistä maahanmeno. Lisäksi hyppyeste oli käytössä ja lopuksi pieni paikalla olo- ja luoksepäästävyys harjoitus. Me aloitettiin maahanmenosta. Tämä on ehdottomasti Piran vahvin liike, maahanmenoa tarjotaan yleensä aina, kun P ei ole ihan varma mitä pitäisi tehdä ja välilä ihan muuten vaan ja huvin vuoksi. Hankaluudeksi osoittautuikin oikeaan lajiin orientoituminen... Ensin P oli tarjoamassa agiesteitä ihan itsenäisesti, joten otin sivulle. Kehuin -> lupa suorittaa pari estettä, eiks niin? No ei. Uudestaan sivulle ja palkka sivulla olosta, pari askelta "seuraamista" -> joko tää oli se lupa painella hypyille? No ei. Perusasentoon, palkkaus lelulla tästä. Pakittaen itse liikkelle ja pari maahanmenoa näin ja saatiin lopulta ajatus oikeaan hommaan! Kun oikea moodi löytyi, tehtiin pari-kolme maahanmenoa seuraamisesta -> nyt korkea vire johti hienoon seuraamiseen, nopeaan maahanmenoon ja skarppina odottamiseen. Varsinkin viimeine oli superhieno, joten ei otettu enempää tätä. Koska aikaa oli meille vielä jäljellä, katsottiin vähän kaukojen tekniikkaa. Ollaan tehty näitä vasta ihan namiohjauksella oikeanlaisia liikeratoja. Olen naksutellut, kun takajalat pysyvät paikallaan. Näissä ei tässä vaiheessa ihmeempää, tarkkana saa olla mistä palkitsee. Olen miettinyt kosketuskeppiä, niin pääsisi itse sen verran kauemman koirasta, että näkisi kaikki tassut paremmin, mutta katsotaan nyt kuika tämä etenee.
Seuraavaksi suunnattiin hyppyesteelle ja kohdattiin haaste nro 2. Se hyppyeste ;) Koska P tietää, mitä pitää tehdä, ei kai siinä nyt tarvi odotella? Senkun menee ja hyppää vaan ja näyttää esteen takana tärkeältä, kato nyt kun mä osasin jo! Palattiin siis takaisin osuuteen hallinta. Sivu tarkoittaa sivu, kunnes toisin kerrotaan. Hyvä ei ole sama kuin hyppy ja mitä näitä nyt tuli eri variaatioita ;) Myös tulosta saatiin aikaan, hienoja perusasentoja ja parin askeleen seuraamisia hypyn lähellä, myös poispäin kääntyminen onnistui. Avainsana näissäkin on lelupalkkaus ja oikean suorituksen vaatiminen, ei vedä namit vertoja hypylle tai agiesteille, lelu sen sijaan käy. Seuraamisista palkkailin vaihtelevasti "hyppy" käskyllä ja suoraan lelulla. Vapautin hyppäämään myös vinoista suunnista ja sivuttain esteeseen nähden, hienoja hyppyjä! Tämän jälkeen käytiin pihalla ja oikeasti olisi pitänyt lopettaa tähän, mutta aikaa oli vielä rutkasti jäljellä, joten palattiin sisälle.
Paras keskittyminen oli selvästi jo mennyt, olihan tässä jo yhdelle kertaa ollut paljon vaikeita asioita. Treenailtiin sivummassa paikallaolemista niin, että palkka näkyvillä. Tarkkana saa olla ajan kasvattamisen kanssa, kovin helpolla jostain kurkusta pääsee pieni "piiiip". Täytyy varmaan ottaa näihin tehotreeni kunhan ulkona taas tarkenee makuuttaa ja siirtää iltaruoka purkkiin ja tähän palkaksi. Sisällä makaa hiljaa ja rauhassa ruokaa odottaessa, mutta kuitenkin skarppina ja tämä on se, minkä paikallamakuuseen haluaisin mielentilaksi. Otettiin myös putken lähellä perusasentoja ja istumista, kun putki aiheutti kyttäämistä ja pyrkimyksiä karata sinne. Palkkasin osan lelulla ja rauhalliset, hyvät istumiset putken kautta lelulla. Tämä toimii, P oikein keskittyy hillitsemään itsensä. Samoin kävi hyppyesteellä, joten näitä kannattaa kyllä hyödyntää.
Viimeisenä otettiin ryhmäliikkeet, eli luoksepäästävyys ja paikallamakuu porukassa. Saatiin sitten loppuun vielä ihan riittävä haaste, se putki oli edelleen siinä. Pimeässä kulmassa, mutta koiran ollessa jo väsynyt se riitti. Ei voinut mennä maahan ensin millään, joten otin muutaman maahanmenon kauempana. Palattiin putken lähelle ja saatiin kuin saatiinkin muutama ok suoritus. Luoksepäästävyydessä ei ongelmaa, namittelen edelleen suht ahkerasti "tuomarin" lähestyessä, mutta lähellä jo harvemmin. Otettiin vielä sivu-maahan-sivu jumppaa putken suun lähellä -> hyvästä maahanmenosta vapautus putkeen. Leikittiin hetki ennen lähtöä.
Kotimatkalla varmistui seuraava kohde, joten kotoa Nadi autoon ja uudelleen baanalle. Aina ajoittain tulee tutuilta ja tutuntutuilta kyselyjä, ehtisinkö ja viitsisinkö auttaa siinä tai tuossa koiraongelmassa. Viimeaikoina nää on painottuneet jostain syystä tuonne vajaan vuoden ikäisten poikakoirien suuntaan, joten sellaisen ensitapaaminen oli ohjelmassa vielä illalle. Nadi on huippu apulainen näissä, se odottaa sivussa ja on käytettävissä kun on tarve, ei provosoidu teinipojista ja yleensä mielellään vielä lopuksi leikittää junnut uuvuksiin ;) Tällä kertaa tavattiin oikein ihastuttava nuorukainen, belgin, saksanpaimenkoiran ja labbiksen sekoitus 10kk. Huolisin koska tahansa meillekin tämän kaverin, avoin, rauhallinen, nopeaoppinen, keskittymiskykyinen. "Ongelmat" olivat tyypillisiä nuoren koiran ja kokemattomien omistajien ongelmia, ei oikein ollut omistajat arvossaan, saati kehut tai namit. Käytiin läpi ihan perusasioita palkkauksesta ja varusteista, toivottavasti näistä oli apua ja yhteiselo jatkuu ajanmyötä helpompana :) Nadi teki oman osansa jälleen hienosti, tekee sillekin niin hyvä nämä tällaiset tuokiot! N tietää olevansa korvaamaton :)
Lopuksi annettiin koirien juosta ja riehua, Pirakin pääsi osallistumaan tähän osuuteen. Aluksi tytöt keskittyivät juoksemaan keskenään ja äyskimään nuorukaiselle, sitten Nadi juoksutti poikaa ja Pira kiukutteli, kunnes sai varastettua pojan huomion itselleen ja Nadi kiukutteli ;) Lopputuloksena kolme tyytyväistä ja väsynyttä koiraa ja toivottavasti myös kolme tyytyväistä ihmistä! Katsotaan, koska nähdään uudelleen, tytöt ainakin tykkäis uusintatreffeistä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti