Kun maailma romahtaa

En mistään hinnasta haluaisi joutua tätä kirjoittamaan, en edes miettimään. Riski oli toki tiedossa ja olemassa, niinhän se on aina bordercollieilla. Me yhdet geeniarpajaiset jo voitettiin ja napattiin ocd-arpa, mutta että nyt sitten vielä tämäkin.

Nila sai kohtuullisen voimakkaan, yleistyneen epilepsiakohtauksen sunnuntai-iltana kotipihassa.

Oltiin lähdössä iltalenkille, päästin koirat tavalliseen tapaan ulos ja menin itse hetken päästä perässä. Nila oli innoissan, muttei mitenkään erikoisen kierroksilla, ravaili rennosti kohti porttia, kun alkoi yhtäkkiä voida pahoin ja meni oksentamaan nurmikon puolelle. Ehdin mennä katsomaan, että heinää oli nautittu vähän liiaksi, kun Nila lähti hassun näköisenä kakomaan vähän matkan päähän. Siinä kohtaa tajusin, mistä on kyse, kun häntä painui vinoon mahan alle, koiran koko kroppa vääntyi kaarelle ja pää vinossa se laukkasi pihan poikki noin 10 m päähän kuin pyrkien jotain olematonta ilmahyökkäystä pakoon, luuhistui ja alkoi voimakkaasti kouristaa. Kuoristus kohtaus kesti ehkä vajaan minuutin, pahimman krampin lauetessa suusta tuli vaahtoa ja silmät alkoivat liikkua hätääntyneesti. Kesti vielä noin puoli minuuttia, että kramppi lopullisesti laukesi ja Nila alkoi palata tähän maailmaan. Ensin se meinasi pelätä minua, mutta kun kyykyssä juttelin se tuli viereen ja painautui ihan kiinni. Mieheni tuli ulos, kun Nila oli juuri päässyt jaloilleen, jolloin se murisi miehelleni ja väisti, hetken myös pälyili ympärilleen, kunnes normalisoitui. Liikkuminen oli hetken hoippuvaa ja kovasti läähätytti, mutta jonkin ajan kuluttua olo tasaantui ja Nila palautui normaaliksi itsekseen.

Mun pieni rakas kukkaistyttöni, yksi elämäni tärkeimpiä asioita 💔 Sydämeni on särkynyt, koska tiedän lähtölaskennan alkaneen aivan liian aikaisin. Olen surrut Nadia, joka täyttää kymmenen ja jonka aistit heikkenevät niin, etten tiedä miten se pimeässä tulee selviämään syksyllä. En pienintä hetkeäkään ole ajatellut, että joutuisin pelkäämään myös Nilan puolesta. En vielä tiedä, miten me tästä tullaan selviämään, mutta tuleva kesä eletään kuin viimeistä päivää. Toivotaan, että tämä yksi kamalimmista sairauksista mitä on, antaa meille tämän ensimmäisen varoituksen jälkeen vielä aikaa nauttia yhdessä olosta ja elämästä. Elämästä, joka on välillä äärimmäisen paskaa ja epäreilua.

Tupla voi päivä

Siirryttiin Nilan kanssa isojen koirien luokkiin rally-tokossa ja kisattiin ensimmäiset kaksi starttia voittajaluokassa Valkk ry:n tuplakisoissa helteisessä säässä.

Ensimmäinen rata oli Riikka Timosen käsialaa:

Kisa oli kivituhkakentällä, ilma oli helteinen ja seisova. Tuloksia taisi tulla kokonaista kaksi tältä radalta, kuuma ilma todella verotti sekä koiria että ohjaajia. Jopa Nila oli tahmea, jouduin kannustamaan ja tsemppaamaan, että saatiin taisteltua rata läpi. Käytösruudussa ajattelin, että se nukahtaa istualleen ihan justiinsa, mutta pysyi kuin pysyikin pystyssä vaaditut kaksi minuuttia.

Luulin radan jälkeen, ettei pisteitä voinut jäädä tulokseen asti, mutta olin väärässä. Vähennyksiä kyllä kertyi:

Kyltiltä 2 P-käännös oikeaan -1 tvä

Kyltiltä 5 koira eteen, oikealta oikealle istu, -3 uus sekä -1 tvä (luulin, että tästä olisi tullut uusinnalla -10, mutta ilmeisesti takapuoli ei ehtinyt ylimääräistä kertaa maahan asti)

Kyltiltä 6 pujottelu -1 tvä, haahuili jotain hassua, meinasi ehkä tulla väliin seuraamaan?

Kyltiltä 7 molemmat täyskäännös oikeaan sitten ropisikin virheitä, ensin Nila meinasi kääntyä vasemmalle joten -3 uus, minkä jälkeen ohjaaja putosi kartalta ja meni suorittaan uusintaa koira jo valmiiksi vasemmalla eli väärällä puolella, joten -10 väärä puoli ja vielä -3 ov, kun pysähdyin ihmettelemään, että mitäs tässä nyt näin kävi :D Ihan hyvä saldo, yhdeltä kyltiltä -16p...

Tuomarin kommenttina 'Olette taitava pari'

Loppurata saatiin sitten kahlattua jotenkuten ilman vähennyksiä, joten tulokseksi jäi 78 pistettä. Koska tuloksilla ei tosiaan juhlittu, riitti tämä räpellys tänään myös sijaan 1.

Toinen rata oli Taru Leskisen: 

Tälle radalle päästiin nurmen puolelle ja pieni tuulenvirekin helpotti oloa, lisäksi vähän leikitin Nilaa ennen kehää jotta sain sen kunnolla hereille. Nyt tuntui paljon paremmalta, meillä oli kivaa ja kumpikin oli paremmin kartalla mitä tehdä! Miinuksia vähän keräiltiin kyllä täältäkin:

Kyltiltä 2 360 vasempaan -1 vino, en varmaan ole taas muistanut odottaa koiraa...
Kyltiltä 3 seuraten 3 askelta peruuttaen -1 vino ja -1 tvä, Nila irtosi ja oli vino
Kyltiltä 5 pyörähdys -3 uus ja -3 ov, pyörähdyksen jälkeen oli hyppy, mitä tuo possu alkoi kyyläämään eikä pystynyt irtoamaan, toisella kerrallakin jouduin hidastamaan omaa vauhtia.
Kyltiltä 13 molemmat oikeaan täyskäännös -1 kyl, menin liian lähelle ja Nila kolisteli kylttitelineeseen oikein kunnolla. Onneksi se ei näistä välitä, vaan jatkoi hommia
Kyltiltä 16 käännös oikeaan istu vielä -3 uus, kun Nilalle tuli joku aivopieru eikä se ollut varma, mitä oli tekemässä ja pyörähti eteen. Uusinnalla siteen hyvin.

Tuomarin kommenttina ' Seuraaminen molemmin puolin kaunista'.

Pisteitä jäi kaikkiaan 87, mikä riitti tälläkin radalla sijaan 1! Tuomari vielä erikseen tuli kehumaan meidän oikealla seuruuta, oli kuulemma kiva nähdä jo voittajassa koira, jolla oikea on yhtä vahva kuin vasen puoli ja puolet keskenään tasalaatuisia. Kylläpä lämmitti mieltä :) Tosin ei ne kyllä tasavahvoja oikeasti ole, muttei kerrota sitä kellekään.

Palkintopalli Nipsu <3

Nilan kanssa on niin kiva kisailla, kun se ottaa hommat vastaan hyvällä fiiliksellä ja yrittää parhaansa olosuhteista huolimatta! Nyt vaan lisää treeniä ja kohti seuraavaa starttia. Ja kohti mestariluokkaa tarvii varmaan myös ajatuksia alkaa asentaa, hui!

Nila sai ekstrapalkinnoksi uuden pihapallon!

Uimakausi on alkanut!

Nilan elämän yksi upeimmista asioista on taas mahdollista useammin, kun uimakausi on aloitettu. Viikko sitten jo pulahti, mutta isossa järvessä oli ilmeisen kylmä kun ei sen enempää veteen hinkunut. Tänään kuuman ilman takia suunnattiin lenkillä pienemmälle järvelle, jotta koirat saivat vilvoitella. Tuli äänitehosteista ihan kesäfiilis!

Kevät tuli lopulta ryminällä ja meinaa ilmeisesti muuttua jo suoraan kesäksi, ainakin lämpöä ja aurinkoa on viime päivät riittänyt. Nilaa ei juuri lämpö vaivaa, toki se ulkona treenatessa väsyy nopeammin mutta tekee hommia ihan normaalisti. Tai en nyt tiedä normaalista, juoksut on hieman vaikuttaneet keskittymiskykyyn, mutta onneksi ne alkavat nyt olla jo ohitse. Seuraavat pari viikkoa treenaillaan rallyjuttuja ja koitetaan löytää keskittyminen olennaiseen. Tuppaa vaan nyt ohjaajalla treenaaminen karkaamaan taas ihan käsistä, kun ulkokentät ovat niin helposti käytettävissä. Yritetään muistaa pitää myös vapaapäiviä! Pirakin on rallatellut aika ahkerasti, vaikka koitan muistaa pitää sen treenimäärät pieninä. Meinaa vaan lipsua koko ajan, toivotaan ettei selkä ota itseensä. Toistaiseksi vaikuttaa kyllä ihan hyvältä sen osalta. Se on niin innoissaan, että meinaa haljeta!

Terveitä silmiä!

Vietettiin ilta kennelpiirillä joukkosilmätarkissa, kun olen tässä talven mittaan huolestunut sekä Piran että Nadin silmistä, kummatkaan eivät näytä enää ihan nuoren koiran silmiltä. Nilan silmät taas halusin peilata ihan mielenkiinnosta nyt nuorena. Olen pyrkinyt koirien silmät tarkistuttamaan vähintään kolmesti, nuorena, aikuisena ja vielä vanhempana.

Nilan silmät olivat odotetusti ja toivotusti täysin terveet!

Piran silmistä olen ollut huolissani, niihin kun on tuollaiset samentumat ilmestyneet. Näyttävät oudoilta, mutta mitään muutoksia silmistä ei kuitenkaan tänään löytynyt. Täytyy jatkaa seurailua ja mennä uudelleen lääkäriin, jos vaikuttaa että alkavat vaivaamaan.

Mummon silmät taas ovat selvästi jo samentuneet ja arjessa olen huomannut, ettei se enää näe kunnolla. Mitään perinnöllistä ei sieltäkään löytynyt, mutta vanhuuden kaihia kyllä. Ei vielä mitenkään hirveän paljoa, mutta kuitenkin selvästi. Kai se on myönnettävä, että se oikeasti alkaa olla vanha koira jo. Syksy ja hämärä huolettaa, mutta koitetaan nauttia kesä ensin ja murehditaan syksyllä jos aihetta on!

Silmätarkastukset suoritti Lotta Axelson.

Muuten sain kyllä olla tyytyväinen, Nadia vähän jännitti ja ahdisti kun oli paljon koiria ja ihmisiä, mutta bortsut makoilivat tylsistyneinä lattialla ja siirtyivät aina pyynnöstä eteenpäin. Niin helppoja, vaikka ennakkoon vähän epäilytti lähteä yksin kaikkien kolmen kanssa ahtaisiin tiloihin missä on paljon koiria. Tarkastuksessa kaikki olivat hienosti, Nadi peilattiin lattialla ja bortsut pöydällä.

Kevät ja ulkotreenit ovat täällä!

Tätä on odotettu ja osin saadaan odottaa edelleen, sen verran reilusti on lunta talven aikana kertynyt että suurin osa kentistä on edelleen joko lumen peitossa tai todella märkiä. Heitin tänään kierroksen kaupungin treenikäyttöön sopivilla paikoilla ja lopulta löysin yhden, mihin päästiin treenaamaan. Kylläpä oli mukavaa, aurinko paistoi ja tuli hiki sekä koirille että ohjaajalle!

Nilan kanssa on työnalla tällä hetkellä ensisijaisesti toko nyt pari viikkoa, sen jälkeen vaihdetaan todennäköisesti hetkeksi pääpaino rallyyn. Meille menee painotukset vähän jaksoittain, vaikka toki treenataan asioita myös sekaisin ja kenttälajit tukevat sopivasti toisiaan treenasi niistä mitä tahansa.

Tokossa alokasluokan asiat ovat hyvällä mallilla ja kokonaisuus toimii. Ulkokautta on odotettu, jotta päästään paremmin pureutumaan enemmän tilaa vaativiin liikkeisiin. Tärkeimpinä työstettävinä avoimen luokan kierto, ruutu ja toki meidän kestotreenattava nouto. Juoksemisen lisääntyessä saadaan taas paneutua myös mielentilaan, tosin toistaiseksi se on säilynyt hyvin hallittavana vaikka juokseminen hetkeksi nostaakin kierroksia. Tavoitteena olisi saada nämä siihen kuntoon, että niitä pystyisi mahdollisimman pian tekemään osina kokonaisuuksia. Varmuutta täytyy vielä kasvattaa ennen kokonaisuuksiin liittämistä, mutta pääasiassa kivasti edistyvät kaikki. Jäävissä riittää myös hommaa, ihan aina ei meinaa malttaa kuunnella asentoa vaan menee arpomiseksi tai maahan joten erottelua ja kuuntelua on jatkossa ohjelmistossa. Seuraaminen tuntuu kivalta ja tasaiselta, vaikkei sitä ole nyt mitenkään paljoa tullut htm kisojen jälkeen edes treenattua.

Ylempien luokkien liikkeistä tunnaria on työstetty niin kotona eteisessä kuin hallilla ja saatu siihen mukavasti ajatusta. Hyvässä, keskittyneessä mielentilassa Nila haistelee rauhallisesti ja nostaa oman varmasti, mutta jos keskittyminen ei ole harjoituksessa tai tulee muuten kapuloille liian takki auki, saattaa napata viereisen tai sieltä päin, missä oma on edellisellä toistolla ollut. Edistystä kuitenkin tapahtuu kun vaan muistaa treenata tätäkin, yllätys yllätys... Noutotreenejä ollaan tehty vähän ohjattua ja kiertonoutoa pohjustavasta asetelmasta niin, että kentällä on kaksi kapulaa ja koira seisoo niiden välissä joko vähän taaempana, samalla tasolla tai tänään jo hieman edempänä. Ensimmäisellä kerralla käytiin keskustelu aiheesta 'pystyykö pieni bordercollie seisomaan noutokapuloiden välissä' kun ihan vaan väkisin meinasi mennä kyyläys- ja maahankaivautumistilaan, mutta onneksi lelu on melkein yhtä hyvä kuin kapulat ja sen sai, kun jalat kantoi pienen hetken. Sen jälkeen ne onkin toimineet tässä asetelmassa, toki olen palkkaillut paljon seisomisesta niin, että juoksee suoraan kädessä olevaan leluun kapuloiden jäädessä sivuille. Nilan kanssa erilaisia noutojen variaatioita joutunee tulevaisuudessakin työstämään melko paljon, joten yritän jokaiseen treeniin mahduttaa jonkun noudon palasen mukaan.

Ehdottomasti meidän suurin aloittamista odottava projekti on kuitenkin kaukokäskyt, en vaan saa päätettyä haluanko etu- vai takapää tekniikan eikä meillä näin ollen ole olemassa kaukoja istu-maahan-istu vaihtoja enempää. Alokasluokan kaukot mennään takapää paikallaan, jatkosta ei ole vielä hajuakaan. Kaukot on asia, minkä opettamisesta olen onnistunut kasvattamaan itselleni ison mörön ja näin ollen olen toistaiseksi noudattanut taktiikkaa 'mitä ei aloita ei voi myöskään pilata'. Ehkä nyt kuitenkin alkaisi pikkuhiljaa olla aika... Ainakin nyt ensin pitäisi testailla tekniikoita ja päättää mitä lähteä viemään eteenpäin. Rallyn istu-seiso vaihdon Nila tekee etupää paikallaan, kun en mitenkään saanut sitä hoksaamaan istumasta seisomaan nousua eteenpäin. Tämä tukisi etupää paikallaan tehtävien vaihtojen puolesta, mutta katsotaan nyt mihin päädytään kun ensin päästään alkuun...

Innolla odotan, että ulkokausi pääsee kunnolla vauhtiin ja treenipaikkoja ja -seuraa on paljon talvea paremmin tarjolla, huippua! Luvassa on kivoja koulutuksia ja toivottavasti myös kauniita kevätpäiviä ulkona treenaamiseen.

HTM avo KUMA!

Oho, se meni sitten hieman paremmin kuin osasin odottaa! Tänään Akaan Viialassa Westieiden hienosti järjestämissä kisoissa saatiin Nilan kanssa ensimmäisestä avoimen luokan kisasta 164 pistettä, KUMA ja vielä sijoituttiin ensimmäisiksi. Se on oikeus voittajaluokaan plakkarissa, aika hienoa!

En todella osannut odottaa noin hyviä pisteitä saati sijoitusta, koska ohjelma ei ihan suunnitelmien mukaan mennyt. Alkuosa sujui, mutta puolivälin jälkeen tuli pientä sekoilua ja hetkeen en tiennyt missä on koira ja missä menee musiikki, mutta näemmä riittävän hyvin sain kiinni ohjelmasta ja suoriuduttiin kunnialla loppuun. Tuomarikommenteissa tämä näkyi, mutta pisteissä yllättävän vähän! Palaute oli mukavaa, aivan erityisesti mieltä lämmitti palkintojen jaossa Nadjan onnittelut kommentilla 'Erittäin taitava koira, Onnea!' Kaikki tuomarikommentit pisteineen kuvassa, yhdessä paperissa ei kommentteja ollut.

Ihana Hanna ystävällisesti otti pyytämättä videon, eihän se ihan suunnitelman mukaan mennyt mutta on siellä ihan itseäkin miellyttäviä pätkiä seassa!

Westieillä oli kaiken huipuksi ihan mahtavat palkinnot, ihanasti oivallettu rairuoho pokaalit sekä iso kassillinen herkkuja niin koiralle kuin ohjaajallekin! Tanssikisoissa on kyllä niin mukava ilmapiiri ja ystävällisiä ihmisiä, että pelkästään se kannustaa jatkamaan ja kisaamaan lisää. Me keskitymme seuraavaksi vähän muihin lajeihin, mutta eiköhän me taas sopivan tilaisuuden tanssikehissäkin pyörähdetä ja mitä todennäköisimmin voittajaluokassa, aika hurjaa!

HTM treeniä

Maaliskuu on ollut tokon ja koiratanssin kuukausi, painottuen loppua kohti enenevästi koiratanssin ja erityisesti htm:n puoleen. Tällä hetkellä Nilalla on viisi positiota, eli puolet kaikista kymmenestä on vielä odottamassa opettelemista. Lisäksi toki näistä viidestä on osa vahvempia kuin toiset ja kaikissa riittää varmasti loputtomasti hiomista. Meidän alokasluokan ohjelmassa oli positiot vasemmalla, oikealla ja välissä seuraten. Nyt niiden lisäksi on opiskeltu oikealla edessä seuraaminen sekä nenä oikealle kyljittäin edessä liikkuminen. Näillä viidellä startataan avoimeen luokkaan. Parhaimmillaan onnistuessaan positiot ovat melko tasalaatuisia ohjelmassa esitetyissä suunnissa ja tempoissa, mutta jos virettä on liikaa tai liian vähän, tulee mukaan epätasaisuutta. Mielenkiintoista nähdä miten kisaohjelma onnistuu ja saada tuomarien kommentit löyhästi alokasluokan ohjelman pohjalta uudelleen tehtyyn vaikeampaan ja monipuolisempaan ohjelmaan. Kasasin tämän viikon treeneistä videon muistiin, millä mallilla mennään. Videolla sekä parempia että ei niin onnistuneita pätkiä ihan tarkoituksella, helpompi seurata edistymistä kuin pelkistä onnistuneista pätkistä. Tavoitteena on, että positiot olisivat keskenään tasalaatuisia, eli etäisyys ja intensiteetti olisi kaikissa sama riippumatta liikesuunnasta tai nopeudesta. Ihanan koukuttavaa!