maanantai 12. kesäkuuta 2017

Veteraani debyytti

Nadi kävi viikonloppulomalla belgiseurassa, kun vein sen perjantaina ystävälleni Saralle, joka otti Nadin oman laumansa jatkoksi mukaan Belgianpaimenkoirien erikoisnäyttelyyn lauantaina. Tänä vuonna erkkari pidettiin Vihtavuoressa, Laukaan ja Jyväskylä välissä. Saralla on Nadin tytär Gabby sekä kaksi tervuerenia, mutta Nadi sujahtaa laumaan ongelmitta. Edes perheen kissat eivät reagoineet vieraaseen koiraan, mahdollisesti ne luulivat vain Gabbyn monistuneen kahdeksi. Äiti ja tytär ovat niin samasta puusta, että välillä niitä on vaikea erottaa toisestaan vaikka kumpikin on erittäin tuttuja.

Tytär ja äiti
Näyttelystä ei suurta menestystä irronnut, mutta mukavalla arvostelulla erinomainen kuitenkin, tuomarina Jean-Louis Vandenbeaden:

8,5. Complete scissor bite. Medium size bitch. Nice, medium long head. Straight muzzle. Slightly rounded skull. Correct stop. Good parallelisme. Nice, dark, almond shaped eyes. Beautiful, well carried ears. Excellent reach of neck, but I would like the topline a little bit stronger. I would like a little bit more fore chest. Excellent bone. Excellent rear angulation. Slightly straight in the front. Excellent side movements, but goes extremely narrow in the front (todennäköisesti kuitenkin oikeasti back, koska sieltä se on ahdas...)

Nadi oli ollut helppo reissukoira, vähän liiankin helppo, sitä kun oli kiinnostanut enemmän päiväunet häkissä kuin esiintyminen. Muutama oli myös luullut sitä paljon vanhemmaksi hyvin rauhallisen temperamentin takia. On se vaan sellainen rakkauskoira ettei tosikaan, aivan omaa luokkaansa!  Kannatuksen vuoksi Nadi varmaan vielä paikalliseen kr-näyttelyyn elokuussa osallistuu, seuraavia missikisoja voidaan katsella sitten kun ikää on 10v ja pääsee ilmaiseksi. Siis jos Sara sen huolii mukaansa, ei niin ole mun juttu nuo näyttelyt... Muutama ihana kuva veteraanista vielä, kaikki kuvat ©Sara Koivuniemi.




Pieni suuri paimenkoira

Viikko sitten käytiin sisarusporukalla ihmettelemässä lampaita ja paimennuksen alkeita Sabinalla. Nilahan ehti syksyllä kerran käydä katsomassa ja kokeilemassa ja oli jo silloin sitä mieltä, että tämä on sen elämän tehtävä ja parasta mitä voi olla. Kuten arvelinkin, ei sen mieli ollut asian suhteen muuttunut, päin vastoin!

Ensimmäisellä kierroksella annettiin koiran aikalailla oman halunsa mukaan tutustua tilanteeseen ja toimia parhaaksi katsomallaan tavalla, toki liinalla varmistaen ja rajoittaen tarvittaessa. Nila haluaa kerätä ja pysäyttää, hakee herkästi tasapainoon lampaiden sivulle ja haluaisi pitää lauman paikallaan. Esitti hienoa hiipimistä ja silmää, mutta olisi mielellään kokeillut myös lauman pölläyttämistä liikkeelle. Teki oikeastaan juuri sitä, mitä ennakkoon olin sen arvellutkin tekevän! Jännä, kuinka sitä oppii oman koiransa tuntemaan ja osaa ennustaa sen käytöstä, vaikka paimennus lajina on itselle (vielä) hyvin hyvin vierasta.



Toisella kierroksella Nilalta alettiin jo vaatia enemmän, koska se on niin syttynyt ja motivoitunut. Koiralle kerrottiin, että liinan tulee pysyä löysänä ja lampaita saa lähestyä ainoastaan silloin. Kylläpä olikin raskasta aivotyötä pienelle "Kyllä minä tiedän" teinille sellainen! Mutta hienosti se myös korjasi tekemistään ja alkoi kuunnella ohjeita. Erittäin mielenkiintoista ja opettavaista, seuraavat treenit on jo varattuna. Nilalla silmän käyttö myös arjessa ja muita lajeja treenatessa on melko voimakasta, joten toivotaan, että tarjoamalla sille mahdollisuuden käyttää tätä taipumusta siihen mihin se on tarkoitettu, silmän saisi helpommin hallintaan myös laitumen ulkopuolella. Voi olla, ettei näillä lopulta ole mitään tekemistä toistensa kanssa, mutta kyllä me halutaan oppia paimennuksesta lisää joka tapauksessa!




Sisaruksia oli paikalla viisi sekä Kulo emä. Olipa mukavaa nähdä pitkästä aikaa myös kauempana asuvia veljiä! Meillä on niin mukava porukka, että aikaa saisi kulumaan vaikka kuinka paljon kokemuksia ja mielipiteitä vaihtaen. Sisaruksista Nila osoitti selvästi eniten silmää ja on voimakkaimmin syttynyt, muut sisarukset vielä sulattelevat asiaa. Loop on käynyt muutaman kerran ja sen tekeminen ja kiinnostus lampaisiin on nousussa, Love oli meidän kanssa syksyllä sen kerran ja toiset olivat ensimmäistä kertaa, joten eipä näistä vielä sen suurempia johtopäätöksiä pysty tekemään. Eikä toki kukaan ole tästä pentueesta koiraa paimeneksi ottanutkaan, joten mielenkiintoista oli nähdä koirien reaktiot!

Vasemmalta Rover, Kulo, Love, Tina, Nila ja Loop
Nilan mielestä se olisi ollut paljon parempi kuin muut, julmaa joutua odottamaan!
Seuraava tapaaminen lampaiden kanssa on edessä kuluvalla viikolla, katsotaan mitä Nila on mieltä! Siitä on tullut ihan virallisesti nyt teini ja pentulisenssi on päättynyt, kun ensimmäinen juoksu alkoi. Hieman on ollut ilmassa keskittymiskyvyttömyyttä ja ajatuksen harhailua, saa nähdä vaikuttaako se paimennukseen jotenkin vai ei.