maanantai 26. elokuuta 2019

Nuku rauhassa rakas mummokoirani

Nadi
1.12.2008-26.8.2019


Rauhallista matkaa rakas musta varjoni, uskollisin ystäväni 💔

Nadin kunto romahti äkillisesti lauantaina iltapäivällä, eikä se täysin palautunut enää ennalleen. Vaihtoehtoja ei juuri ollut, joten tänään rakas musta nukahti rauhallisesti syliini eläinlääkärin vastaanotolla. Niin persoonallinen ja niin rakas, että sydän meinaa räjähtää tuskasta.

sunnuntai 18. elokuuta 2019

RTK2 Pira

Vaikka kuinka koitin kisata harvoin ja säästellä Piran rallyn alaluokkien kisoja on ne nyt käytynä ja koulutustunnus RTK2 saavutettuna. Tarkoitus oli kisata harvoin ja vähän, jotta meillä säilyisi treeneissä fiksut kriteerit eikä menisi ihan hömpäksi, mutta kieltämättä on ylemmät luokat alkaneet hieman houkutella Piran kanssa. Sille rally-toko sopii hyvin, tapahtuu tarpeeksi eikä tule odotteluja tai liian pitkiä "tylsiä" hetkiä, joten mielentila pysyy jollain tapaa hallinnassa. Oikean puolen seuraaminen tuottaa vaan hieman harmaita hiuksia, sen treenaamista on pikkuhiljaa aloiteltu jo vuosi sitten ja nyt ollaan tilanteessa, jossa Pira pystyy istumaan oikealla puolella ja saamaan siitä palkkaa ilman, että sen tarvitsee hypätä heti puolta metriä sivuun palkkasanasta. Pikkuhiljaa tätä työstetään ja katsotaan mihin sen kanssa päästään.

Viimeset avo kisat käytiin Levekin kentällä Lempäälässä, mukavat pienet iltakisat. Vettä satoi alokasluokan alussa ja uudelleen luokkien välissä, mutta me säästyimme suuremmilta vesisuihkuilta. Tuomarina toimi Maria Riski ja rata näytti tältä:


Hieman synkkä taivas ja hauska houkutus, hyppy ja tuoli!
Lämmitellessä Pira tuntui kivalta, oli kuulolla eikä säheltänyt. Toki se haistoi myyntikojun herkut ja olisi mielellään ne mennyt evästelemään, mutta oli kuitenkin kuulolla. Kehään mennessä oli pakko vähän koittaa haistella maata, mutta palautui yhteistyöhön paljon paremmin kuin Nokialla. Heti toisena olleella istu-eteen istu - takaa sivulle istu -kyltillä eteentulo oli vaikeaa, joutui kääntämään selän myyntikojun ihanille mahatikuille... Tästä -1, muuten rata sujui suuremmitta ongelmitta, joten tulokseksi jäi 99 pistettä. Ajoittain kontakti katkeili ja jouduin seuraamisesta muistuttamaan, mikä on ollut nyt viimeisimmissä kisoissa Piralle tyypillistä. Sen kanssa varmaan kannattaisi treenata kylttien kanssa joskus muulloinkin kuin kisoissa ja palkkailla ihan sitä seuraamista myös kylttien väleissä... Toki se pitää paikkansa eikä ole keksinyt mitään ihan hölmöä, mutta jos sen rallyt tästä vielä jatkuvat täytynee panostaa treenaamiseen hieman kokonaisvaltaisemmin kun radat pitenevät ja vaikeutuvat.

Tuomarin kommenttina 'Taitava koirakko' ja tuloksella 99p oli sijoitus 3!



Hän niin tietää olleensa hyvä!

tiistai 23. heinäkuuta 2019

100 pisteen Pira

Pira on kisannut rallyssa säästeliäästi, joten päästiin tänäkin vuonna edustamaan Valkk ry:tä rally-tokon piirinmestaruus kisoissa viime sunnuntaina. Helle oli paahtava ja Npkh:n hiekkakenttä todella kuuma alaluokkien aikaan, mutta itse olin ihan tyytyväinen tästä, jäipä Piralta ylimääräiset kikkailut tekemättä.

Pira ei ollut oikein kuulolla ennen rataa eikä radan alkupuolellakaan, mutta tästä huolimatta maaliin selvittiin ilman vähennyksiä, joten tuloksena avo 100p ja sijoitus 3. Tuomarina toimi Hannele Pirttimaa, joka oli tehnyt seuraavan radan:


Videolla suoritus näytti tältä:


Tuomarin kommentti Aivan upeaa!

Samalla kirjattiin ohjaamilleni koirille ensimmäinen puhdas 100p, aiemmin sekä Nilalla että Piralla on 99p suoritukset kisakirjoissaan.



Pira on ilmoitettu nyt vielä yhteen avoimen kisaan, minkä jälkeen katsotaan rauhassa saadaanko oikean puolen seuruu riittävän asialliseksi, että voidaan jatkaa vielä eteen päin. Pira tykkää rallysta ja sen nopeatempoisuus sopii Piralle, joten mitenkään mahdotonta ei ole, että meidät vielä rallattelemassa nähdään tulevaisuudessa.


keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

8 vuotta

Pira siirtyi tänään seniori-ikään täyttäessään 8 vuotta. Ikä ei onneksi paina eikä seniori ole Piran kohdalla sanaa kummempi, mieli on virkeä ja keho pysynyt nyt hyvässä kunnossa jo pitkään. Elo pyritään kuitenkin pitämään melko tasaisena ja rauhallisena, ettei stressitasot pääse nousemaan. Mikään leppoisa seniori Pira ei todellakaan ole, vaan edelleen sen kierrokset ja ärsytyskynnys nousevat sekunnin sadasosissa tarvittaessa, mutta isoimpia särmiä on ikä onneksi hionut. Satunnainen rally-tokoilu kuuluu ohjelmistoon, nyt on pari kisaakin tiedossa. Kun rtk2 on saavutettu, katsotaan miltä oikean puolen seuruu alkaa vaikuttamaan ja mietitään jatkoa sen mukaan. Ajoittain on mielessä käynyt myös koiratanssin freestyle ohjelman kasaaminen, mutta aika näyttää mitä sen osalta keksitään kokeilla!


lauantai 29. kesäkuuta 2019

3 vuotta

Elossa ja iloinen 💗


Synttärikuvakin on tänä vuonna tähän vaillinainen, mutta täynnä elämisen onnea. Koska niin on Nilakin, kaikkien vastoinkäymisten jälkeen se on edelleen täysin minuun luottava maailman rakastettavin, kiltein ja samalla kahjoin pieni rakkauskoira, joka vaillinaisesta terveydestään huolimatta on antanut itsestään meille kaiken ja vähän enemmän. Sellainen koira ja persoona, joita tulee vastaan vain harvoin, onneksi meille osui juuri Nila. Olen onnellinen jokaisesta yhteisestä hetkestä tähän mennessä ja toivon, että saataisiin niitä vielä lisää.

keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Teinikoiran ihmeellinen elämä

Kyllä reilun vuoden vanhan koiran elämä on ihmeellistä. Toisena päivänä sujuu kaikki, toisena ei mikään. Hilellä oli ulkokauden alkuun jakso, jolloin sitä ei todellakaan kiinnostanut yhteistyö kanssani yhtään. Jos se ei tajunnut tehtävää, tehtävä oli liian helppo tai liian vaikea, tuuli puhalsi väärästä suunnasta tai kuun ja tähtien asento oli asteen vinossa se totesi että kuule teeppä itse ja poistui paikalta. Se kulutti treeniajan juoksentelemalla yksinään pitkin kenttää vailla mitään kiinnostusta mihinkään yhteiseen toimintaan. Oli hetkittäin vähän oma usko koetuksella, kunnes sitten juuri epätoivon kynnyksellä Hile päätti palauttaa toivoa pala kerrallaan. Ja taas seuraavat treenit käyttää omaehtoiseen juoksenteluun jos vaan tilaisuus tuli. Kuinka turhauttavaa ja ärsyttävää!

Ja sitten, ilman mitään näkyvää syytä tai muutosta oikein missään, alkoi kaikki yhtäkkiä taas sujua ja edetä. Kuin napista painamalla Hilestä tuli motivoitunut, luotettava ja oppimisesta nauttiva nuori koira, joka ei pienistä epäonnistumisista välittä vaan yrittää enemmän. Että ota nyt siitä sitten selvää.

Omasta mielestään se on paras, aina ja kaikessa 💗
Tällä hetkellä tuntuu, että Hile on vihdoin ehkä tajunnut mitä seuraaminen on. Sille on ollut todella vaikea hahmottaa seuraamisen kriteeriä eikä se edelleenkään osaa seurata suoraa muutamia askeleita pidempään, mutta nyt alkaa pyörimisen, sivuaskelten ja perusasentojen kautta ymmärtää mitä haluaisin sen tekevän. Tekipä se muutama viikko sitten elämänsä ensimmäisen liikkuroidun seuruutreeninkin, joka jopa katsojien mukaan näytti seuraamiselta. Pikkuhiljaa!

Hile 13kk seurailee

Hile 14kk seurailee


Asennot alkavat olla ihan kivalla mallilla, vihje-erottelua ja nopeutta treenataan seuraavaksi, samoin lopuista avuista täytyy hankkiutua eroon. Niihin vaan jää itse niin helposti kiinni... Kaukokäskyjen tekniikkaa on jumpattu myös, koiristani ensimmäiset etujalkakaukot alkavat sieltä muodostua helpommalla kuin yhdetkään kaukot aiemmin! Toki vielä ollaan ihan alkeissa, mutta hyvältä vaikuttaa tässä vaiheessa.

Pito on kivalla mallilla, samoin noutoon on saatu kaivettua vähän asennetta ja vauhtia. Toki noudossa on vielä paljon palasia hiottavaksi, mutta kapula on kiva ja haluttu mikä on tärkeintä. Hile pitää luonnostaan kapulaa hyvällä otteella, nyt olen pitotreenien kautta saanut vielä kivasti alleviivattua tiiviin pidon tärkeyttä myös silloin kun on kuuma ja läähätyttää.

Kuva Kaisa Jalava
Hile tuntuu olevan parhaimmillaan, kun sen osaamista oikeasti haastaa ja laittaa sen hetkittäin ihan osaamisen rajoille. Tätä tuli testattua pariin kertaan, kun ensin Hile pääsi Koirakoutsille Jalosen Mikan treeneihin ja pari päivää tästä vielä aivan suunnittelematta möllitokokisoihin Nilaa tuuraamaan.

Mikan treeneissä käsiteltiin palkattomuuttta ja käytösten kopioitumista muuttumattomina toistosta toiseen. Harjoitukset olivat Hilelle vaikeita, se ei ollut koskaan tehnyt niin pitkiä liikesarjoja kuin nyt oli tarkoitus, mutta selvisi niistä jopa yllättävän hyvin eikä palkan viipyminen häirinnyt. Toki helpotin sellaisia osia, joita Hile ei vielä osaa lainkaan kuten sivulla maahan menoa ja näin oikaisin hieman sarjoja, mutta kokonaisuutena olen hyvin tyytyväinen ja yllättynyt siitä, miten hienosti se yritti ja selviytyi treeneistä! Myös kauempana ohjaajasta tehtävät asiat alkavat pikkuhiljaa hahmottua, tosin tässä on vielä valtavasti vaihtelua päivästä toiseen. Ruutua ja kiertoa on nyt kuitenkin koitettu pitää treeniohjelmistossa mukana säännöllisemmin.

Hile aloitti vihdoin 14kk iässä myös ensimmäisen juoksunsa. Ensimmäinen viikko meni rauhallisesti, Hile ei juuri juoksuaan noteerannut, mutta nyt toisen viikon kohdilla hänelle on selvästi valjennut mistä on kyse. Toivon pitkää juoksuväliä, tuota liehittelyä ei montaa kertaa vuodessa kyllä jaksa. Treenaaminen juoksuisena on kyllä sujunut pääasiassa ihan ok, tosin ahneus on karannut aivan uusiin mittasuhteisiin ja ollaankin päästy palaamaan ruuasta luopumistreenien pariin oikein urakalla, kun neiti pariin kertaan päätti karata ruuan etsintään kesken tekemisen.


Yllä olevalla videolla Hileen piti tehdä peruutusta, mutta kun ei vaan yhtään tajua tai muista koskaan edes kuulleensa. Välillä on vähän hankalaa, mutta jos sitkeästi tarjoaa sitä mitä on itse päättänyt, niin luulisi sitä ihmistenkin jo kohta arvostavan! On se sellainen omanlaisensa kovin kovin rakas hömelö, toivottavasti terveyttä riittäisi pitkään yhteiseen taipaleeseen harrastusten parissa ja muutenkin.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

Eka ja vika valiotulos

Se oli sitten siinä, Nilan viralliset harrasteet. Toki se edelleen pääsee puuhailemaan ja treenailemaan, mutta kisailut on nyt kisailtu ja lääkitys aloitettu.

Ennen ensimmäistä pilleriä käytiin kuitenkin vielä kerran rally-kisoissa, kun Levek järjesti iltakisat joihin olin jo ennen viimeisintä kohtausta ehtinyt ilmoittautua. Koska Nilan voinnissa ei tullut takapakkeja, halusin vielä tämän viimeisen yhteisen radan käydä tekemässä.

Tuomarina toimi Pia Heikkinen, joka oli suunnitellut mukavan radan.


Nila tuntui mukavalta, oli kuulolla ja rauhallinen ennen rataa. Radan alkuosa sujuikin kivassa mielentilassa, kunnes lähestyttiin tuplahyppyä.

Kyltiltä 6 -1 kotr. koska HYPPY siinä ihan edessä, ei pystynyt
Kyltiltä 9 -1 två, kääntyi askelen vastaan kun palasin takaa sivulle
Kyltiltä 13 -1 ov ja -1 två, Nila oli niin kiinni takana olevissa hypyissä, että suuntasin sen tarkoituksella kohti merkkiä, tästä ov. Puolimatkassa Nila pysähtyi ja pohti, josko sittenkin karkaisi hypyille, mutta uusinta käskyllä jatkoi perille, tästä tvä



Ja muuta vähennettävää Pia ei ollut löytänyt, joten tulokseksi jäi 96p ja samalla Nilan ensimmäinen ja nyt samalla ainoaksi jäänyt valiotulos! Olisin niin kovasti halunnut päästä jatkamaan Nilan kanssa kilpailemista, se on niin luottokisakaveri ja paranee vaan kaiken aikaa, mutta toki terveys menee aina kaiken muun edelle. Harmittaa se silti, mun ensimmäinen valionarvo olisi siinä ihan jo käden ulottuvilla, mutta ei tälläkään kertaa. Nyt mennään näin ja toivotaan, että lääkitys tuo helpotuksen edes joksikin aikaa. Jokainen kohtaukseton päivä on tärkeä, toivottavasti niitä saadaan vielä monia.