Itkettää, jännittää ja vähän hirvittääkin - Nadi lähti mammalomailemaan

Tänään on riittänyt vilinää, talo täyttyi päivällä vieraista ja lopulta Nadi hyppäsi Hanna autoon ja suuntasi yli kahdeksi kuukaudeksi kauas kauas Kouvolan kupeeseen :'(

Aamulla kuitenkin suunnattiin heti pihalle, tulossa oli hieno päivä ja pienenä taka-ajatuksena saattoi olla myös Piran uuvuttaminen ennen vieraiden tuloa ;-) Muutama kuva (yllättäen..) tarttui muistikortille matkalla:

Ollaan kavereita jookos?

Leikitään!

Mamma heittäytyi villiksi :)

Vielä pari poseerausta:

<3

Sitten alkoikin kuhina, ensin tuli Hanna, jonka kanssa katsottiin vielä käytännön asiat kuntoon ja pakattiin Nappulan tavarat valmiiksi. Seuraavaksi saapuivat mahdollisesti pennusta kiinnostunut pariskunta ja vielä Pörjen Anne poikansa kanssa. Pörrökin oli mukana, piti ottaa muutama kuva ;)

On se vaan ihana! Tekee täysillä hommia kun on sen aika, heittää heti vapaalle kun hommat on hoidettu, pussailee, kiipeää syliin ja on kaikin puolin mainio! Mä niin toivon, että Pörrö myös periyttää hyviä ominaisuuksiaan ja täydentää osaltaan Nadin ei niin vahvoja puolia ja että pennuista tulisi vanhempiensa kaltaisia mutkattomia ja rakastettavia pikkubelgejä <3 Erittäin suurella mielenkiinnolla odotan tulevaa! Hanna veikkasi tunnustelun tuloksena kolmea pentua, mutta katsotaan nyt, mitä parin viikon kuluttua esiin ilmestyy :)

Sitten sen itku osuus; muiden lähdettyä oli Hannankin aika lähteä kotimatkalle. Kovin reippaana laitoin Nappulan autoon ja heilutin matkaan ja painelin sisälle pillittämään :'D Ei oo helppoo, mutta eiköhän me tästä selvitä :) Onneksi on tuo pikku-P pitämässä kiireisenä, tosin hieman on pentukin nyt ihmeissään. Sormet ja varpaat ristissä, että Nadilla pentuja on sen verran, että synnytys sujuu ongelmitta ja kaikki menee muutenkin hyvin. Oman ikävän kestää, kun tietää, että Nappula on maailman parhaassa paikassa ja hoidossa <3