....tosin todistus tuli kyllä ihan vahingossa, kun neiti pikku-P meni
elämänsä ensimmäisen kerran laiturille ja sukelsi sieltä hetken päästä
pääedellä järveen. Hetken hepuloi pitkin laituria vähän matalana, sen
jälkeen meni takaisin reunalle keikkumaan :D Koska laituri ei
aiheuttanut sukelluksen jälkeenkään mitään jännitystä, kutsuin pennun
pois laiturilta enne uutta sukellusta. Rannalla sitten ralliteltiin
vielä hetki Nadin kanssa, tytöillä on niiiin hauskaa yhdessä <3
Samalla reissulla ihmeteltiin hieman maailmaa hihnassakäppäillen, kun
auto jätettiin kaverin pihaan vähän matkan päähän rannasta. Hihnassa olo
aiheuttaa edelleen ajoittain pientä nurinaa, kun Arvon Pennun Vapautta
on julmasti rajoitettu, mutta suurimman osan ajasta hihna ja valjaat jo
unohtuvat, kun pysytään sopivasti liikkeellä. Pira seuraa hienosti
luonnostaan, minne päin ollaan milloinkin menossa, eikä hihna näin ollen
juuri kiristy. Katsotaan nyt, kauanko tätä ihanuutta kestää. Nadi kun ei tässä asiassa näytä kovinkaan hyvää esimerkkiä ;)
Kotipihassa leikittiin päivällä hieman
kahden lelun leikkiä, Pira sai hienosti juonesta kiinni! Pentu-Wubat on
pop, joten saavat ollakin vaan erikoisleluja :) Kahden lelun leikki aloitettiin, koska Pira painelee mielellään korvat niskaa pitkin täysin erisuuntaan kuin missä leikittäjä on. Lienee siis parempi aloittaa heti vahvistamaan lelun tuontia, muuten jäisi luultavasti kohta lelut tuomatta... Tämä neiti ei kyllä
leikkimiseen väsähdä, joten on helppoa lopettaa kesken leikin koiran ollessa innokkaimmillaan. Hurjaa
vauhtia Pira vaan kasvaa, toisaalta ihanaa kun samalla pääsee enemmän
touhuamaan, toisaalta olisi saanut olla pikkupikkupentu hetken
kauemminkin :)
Paimenlauman treenejä ja elämää, mustavalkoista ripauksella ruskeaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti