lauantai 5. toukokuuta 2012

Katin tokokoulutus

Selkämaan Kati kävi pitämässä meidän tokokouluttajille treenipäivän tänään ja vaikka porukka kutistui pieneksi, tai ehkä juuri siksi ;) Saatiin taas tosi paljon uusia ideoita ja treenattavaa :)

Ensimmäisellä kierroksella otettiin noutoa. Tässä on ongelmana ensin ollut kapulaan tarttuminen ja näistä palkkaamisesta johtuva palautusvauhdin hiipuminen. Nyt ei tietenkään ensin ollut kumpaakaan, korrekti nosto ja siitä ihan hyvää vauhtia palautus. Seuraavalla toistolla alkoi palautusvauhti jo vähän hiipua, joten mietittiin siihen erilaisia vaihtoehtoja, kuinka korjata. Ajankanssa kokeiluun menee seuraavat: koira sivulla - istu - heitto (voi pitää pannasta kiinni) - ohjaaja muutama askel taakse - samalla koiralle 'tuo' -> luodaan koiralle ajatus, että ohjaaja liikkuu pois -> täytyy pitää kiirettä palauttaa kapula. Lisäksi vapautuksia leluun ylös ohjaajan kainaloon nopeista palautuksista, kapula saa tippua maahan. Myös ylipitkillä noutomatkoilla saa hyvin se meno-että paluu vauhtia lisää. Samalla täytyy muistaa tehdä palkkauksia myös hyvästä vauhdista matkalla, välillä heti tarttumisen jälkeen ja kaikkilla etäisyyksillä vaihdellen palautusmatkalla. Samalla katsottiin kohteen kiertoa, mitä ei olla sitten syksyn treenattu ollenkaan. Laitettiin puutarhatuoli keskelle kentää, jolloin Pira pienellä avulla lähti itse tarjoamaan kiertämistä! Tätä täytyy ensin vahvistaa, sen jälkeen kannattaa hyödyntää myö noudossa; kapula suuhun - kierrä - (voi olla kaksi kohdetta, jolloin uusi kierrä 8 muodossa) - sivu - joko palkka tai uusi lähetys kapula suussa kohteen ympäri -> edelleen vahvistetaan mielikuvaa kapula suussa lujaa liikkumisesta ja ote pysyy hyvänä. Kannattaa myös edelleen tehdä pieniä seuraamispätkiä kapulan kanssa, lisäksi pelkkää palautusta joko niin, että koira poimii kapulan itsensä ja ohjaajan väliltä tai istuu valmiiksi kapula suussa. Eiköhän näillä eväillä päästä taas eteenpäin tässäkin :) Istuen heiton opettelulla ei ole kiire, tärkeintä on hyvä palautusvauhti ja into tarttua kapulaan! Oltiin siis jo hyvinkin oikeillä jäljillä :)

Toisella kierroksella jäävien erottelua. Koska oikotietä onneen ei ole, oli tärkein ohje näihin treeni, treeni ja treeni ;) Osaavamman koiran kanssa erityisesti kuuntelutreeni, mutta jo heti nyt alussa kannattaa tehdä sekaisin. Kati suositteli miettimään erityisesti istumiseen ja maahanmenoon namipalkkaa, lelu vähän jähmettää ja auheuttaa hitautta. Tätä olin jo itsekin vähän miettinyt, varsinkin istuminen on välillä lelulla toooosi vaikeaa. Seisomiseen lelupalkka on hyvä, koska siinä saa ja on tarkoituskin jähmettyä. Kokeiltiin näitä myös niin, että itse peruutin ja koira seurasi namia oikeassa reidessä kiinni, käytännössä siis koiralle seuraamisliike, mutta ohjaaja vain on väärinpäin. Tästä on helppo harjoitella jääviä, kun koiran näkee kaiken aikaa pystyy puuttumaan sekä super hyviin että huonoihin toistoihin. Tämä menee ehdottomasti käyttöön, eipäs olekaan tullut mieleen! Peruutellen ollaan toki tehty, mutta koira on lähinnä hengaillut lähellä, ei suinkaan seurannut.

Kolmannella kierroksella otettiin ruutua. Kati ei mielellään käytä ruudussa alustaa lainkaan, vaan antaa koiran itse oppia hakemaan ruudun ja sielä oikean kohdan. Tätä voi tehdä naksutellen läheltä namilla/lelulla ja opettaa tosiaan koiralle näin paikan, missä haluaa sen olevan. Piralle tehtiin näyttöruutuja sekä niin, että Kati kävi näyttämässä ruudun, että niin, että itse kävin ruudussa. Näin saatiin selvästi varmuutta lisää jo nyt. Suurin asia, mikä mun nyt täytyy iskoistaa itselleni, on se, etten saa auttaa koiraa. Täytyy antaa sen rauhassa oppia hakemaan ruutuun itse ilman, että se varmistelee minulta milloin on hyvin tai stoppaa heti, kun liikahdan. Oon liikaa sitä nyt auttanut ja jää helposti jumittamaan, jos ei ole heti oikeassa paikassa. Ohjelmassa siis näyttöruutuja, naksutellen läheltä paikanhakuja ja välillä lähetys kauempaa tyhjään ruutuun ja välillä niin, että siellä onkin lelu odottamassa. Tarkkana kuitenkin, ettei koira tiedä, milloin ruudussa on lelu ja milloin ei. Se siis opetetaan menemään ruutuun ja joskus siellä saattaakin olla yllätykseksi jo palkka odottamassa!

Tässä välissä pidettiin tauko, keväinen sade ja viima tekivät tehtävänsä ja tarvittiin hieman lämmikettä. Kahvittelun lomassa puhuttiin niin kaukojen kuin tunnarinkin opettamisesta, kumpaakin oon miettinyt ja pohtinut kuinka se tekisi. Kaukoissa Kati pitää tärkeänä, että päättää selkeät kriteerit, miten haluaa koiran vaihdot tekevän. Jos haluaa takajalkojen olevan paikallaan, ne ovat sitä aina. Palkkaa ei tule, kuin vain ja ainoastaan oikeista vaihdoista. Mietittiin myös alustan hyödyntämismahdollisuutta, jos opettaisikin koiran tekemään vaihdot juuri ítsensä kokoisen alustan päällä. Näin (teoriassa ainakin) kropan hahmottaminen ja kriteerin pitäminen olisi helpompaa. Koira oppisi tekemään vaihdot kootusti, eikä missään vaihdossa leviäisi. Tätä tapaa ei kai kukaan ole vielä käytännössä hyväksi havainnut, mutta ajatuksena ihan kiinnostava :) Tärkeänä Kati piti myös sitä, että miettii itselleen ja koiralleen sopivat tavoitteet ja asettaa liikkeiden kriteerit sen mukaisiksi. Jos tavoitteet on sm/karsinta-tasolla, on liikkeidenkin oltava viimeisen päälle loppuun hiottuja. Jos haluaa koirasta "vain" TVA:n, voi tämän tavoitteen saavuttaa hieman vähemmällä, riittää, että koira osaa asiat ja suorittaa ne hyvin. Lisäksi tulee kaikissa liikkeissä miettiä itselleen ideaali liike, kuinka haluaa sen suoritettavan. Koiria, tapoja ja metodeja on niin monta, että niistä on vain poimittava ne itselleen ja koiralleen parhaiten sopivat. Tunnarin osalta kannattaa tehdä paljon kapulan piilotteluja, jotta saa voimakkaasti silmillä elävän koirankin tajuamaan, että kyseessä on nenäjuttu. Tunnaripalikan piilottelutreenejä siis myös laitettu ohjelmaan!

Kahvin jälkeen vielä viimeinen kierros. Piraa jo selvästi väsytti, keskittyminen ei ollut ollenkaan hyvää ja hihnaumpikin vaivasi jälleen. Pissallahan ei edelleenkään voi käydä, jos on kiinni.... Tästä huolimatta katsottiin vähän seuraamista. Liikkeelle lähdöissä palasi vanha tuttu kontaktin pudotus nyökkäys, kuulemma hyvin tyypillistä. Näihin edelleen pitää kiinnittää huomiota! Lisäksi sivulla lisää kontaktitreeniä häiriköitynä. Nyt ei tosiaan meinannut koiralla riittää ollenkaan jaksaminen enää, joten ei edes yritetty näitä nyt. Vasemmalle kääntymisiä katsottiin myös, näihin nyt lähinnä ohjeeksi päättää itse, miten haluaa ne tehdä. Sekä vasemman jalan ympäri tehtynä, että pienillä askelilla kulman kävely korostetun terävänä näyttävät kumpikin hyvältä, joten nyt tosiaan päätös ja siitä kiinnipitäminen, kuinka nämä teen. Itse seuraamispaikka on ok, tarkkana täytyy kuitenkin olla, ettei valu liian eteen eikä ala painaa. Nämä on kyllä yhteydessä toisiinsa ja siihen, että helposti tuijotan koiraa, enkä katso eteenpäin.... Oma ryhti ja katse eteen, niin paikka pysyy hyvänä. Palkkaus alas tai taakse, ettei aiheuta lisää hinkua edistämiseen.

Kaikkiaan oikein hyvä koulutus, taas uusia ajatuksia ja ideoita treenaamiseen! Hyviä vinkkejä tuli myös muille osallistujille, kaikki oikein puhkutaan nyt treeni-intoa :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti