Toko-turistina

Pira oli tänään ihmettelemässä ensimmäistä kertaa toko-kisoissa. Tai ei sitä kyllä suuremmin ihmetyttänyt :)

Paikalla oli paljon ihania tätejä, jotka piti sylissä, anto namia ja joiden naamaa sai nuolla ja korviin tehdä uusia reikiä. Piran mielestä tuolit oli selvästi sen takia lähekkäin, että pieni koira voi vaihtaa syliä ilman maakosketuksia.

Tokoturistin elämä kannatti, sillä siitä sai palkaksi oman lampaan:

Tavattiin myös pari kuukautta vanhempi bc neiti, jonka kanssa pääsi tekemään lähempääkin tuttavuutta. Vieraat koirat on edelleen ihania, eikä Piralla ole mitään syytä uskoa, etteivät kaikki aikuiset koirat välttämättä tykkääkään vieraasta pennusta.

Lisäksi ollaan treenailtu ja ulkoiltu ja nautiskeltu syksystä, ilman hirvi(ö)kärpäsiä mä haluaisin ehkä, että olis aina tällainen kuulas alkusyksy <3 Ulkoilukuvia tulossa, kunhan ehdin ne käydä loppuun läpi....

Treenailuista vielä pikaisesti; kosketusalustalle hakeutuu hienosti, vaikka paikkaa vaihtelee. Seuraavaksi täytynee kasvattaa välimatkaa ja aikaa, niin voi hyödyntää tätä ruudun, merkin ja miksei hypynkin alkuopetuksessa. Istuminen sujuu kotona suullisella vihjeellä, muualla en ole edes kokeillut vielä. Sivulle tulot oikein näpsäköitä, noin nuoreksi Piralla on tosi hyvä vartalon hallinta! Maahanmenoissa edelleen tekniikka hyvä ja ottaa maahanmeno palkan jälkeen itse kontaktin, josta olen palkkaillut myös ja nousee vasta joko ruualla vetämällä tai "vapautuksella", mitä onkin ollut helppo opetella tässä samalla.