Touhuperjantai!

Koska neiti P on todella kotiutunut, tuli ajankohtaiseksi miettiä muuhunkin maailmaan tutustumista. Ensimmäiseksi totesin, että panta kaulassa tuon kanssa ei kyllä uskalla lähteä; joko tulee panta päästä läpi tai pennulta menee niskat nurin, sen verran vauhdikkaita erisuuntiin sinkoiluja on jo nähty.
Pentu siis autoon ja auton nokka kohti eläinkauppaa :) Pienet alkukiljunnat boksiin sulkemisesta, mutta tämän jälkeen pentu alkoi unille autossa. Tämän jälkeen autossa matkailu onkin sujunut jo ihan ilman huutoa, lähinnä nukkuen :) Mutta palataanpa takaisin eläinkauppaan. Valjaat löytyivät, ihanaa kun on oikeasti pieni pentu niin voi ostella sille kaikkea söpöä:

Kun varusteet oli kunnossa, jatkettiin matkaa näyttäytymään Wilmalle, porukoiden 8 v. paimensekoitukselle. Wilma esittäytyy nyt hieman talvisissa tunnelmissa:

Wilma on jo aiemmin osoittanut arvonsa koiranpentujen arvonsatuntevana leikkitätinä, joten Pira pääsi sylissä sisälle, pylly Wilmalle haistettavaksi ja pentu lattialle. W oli hieman hämmentynyt, Pira olisi halunnut leikkiä :-D Kaiken kaikkiaan oikein onnistunut ensitapaaminen, jatketaan näitä harjoituksia tässä viikonlopun aikana vielä lisää. Nyt Nadi odotteli autossa, seuraavaksi täytyy siis pikkuhiljaa päästää koko lauma vapauteen. Eiköhän näistä oikein hyvä tyttötrio muodostu :)

Porukoilta hypättiin vielä iskän kyytiin hakemaan pikkusiskoa treeneistä, tämä reissu meni kyllä Piralta täysin nukkuessa. Mutta eipä tuottanut ongelmaa nukkua vieraassa autossakaan, tosin takapenkillä mun sylissä/vieressä.

Kun oli nukuttu kotona tovi, käytiin vielä kummankin koiran kanssa tuossa lähipellolla ihmettelemässä. Tai Nadi juoksi minkä ehti, Pira ajoi siihen vauhtia ja muksahteli heinätuppoihin :-D Kotiinpäin pääsi penneli sylissä, kun selvästi alkoi väsy painaa. Illalla käytiin vielä ajelulla, mikä sujuikin erittäin mallikkaasti nukkuessa, täytyy käyttää oikeat mielentilat hyödyksi :)

Muutamia yleisiä huomioita pienestä neidistä:
* Piralla on kova tarve kiivetä ylöspäin - maasta se pienikin ponnistaa :) Testattu on kirjahyllyn alataso, yläkerran rappuset, ulkorappuset, sohva, ulkoa löytyneet erilaiset korokkeet.... Matalien rappusten kiipeäminen jo onnistuu, tosin tylsät ihmiset tätä harrastusta yrittävät parhaansa mukaan vielä hieman rajoittaa.
*Pira pussaa - paljon. Häntä meinaa irrota, kun oikein pussailuhepuli iskee. Parasta on sohvalla kiivetä sylistä naamalle, pussailla, kiertää niskan takaa ympäri kokoajan pussaillen. Ja uudestaan ympäri ja ympäri :D Häntä heiluttaa koiraa ja pusuja satelee, ihastuttava hassu pentu <3 Myös kaikki vieraat ihmiset pussaillaan, lapset ja aikuiset :) Lähipiiri alkaa olla hurmattu, ensi viikolla alkaa treenikavereiden hurmaaminen.
* Pira on pippurinen, erittäin topakasti onnistuu Nadin komentaminen leikkimään. Samoin, jos neiti päättää repiä mattoa, sitä sitten revitään. Turha yrittää pentua matosta irrotella, puruote vaan tiukkenee :D Onneksi vaihto liikkuvaan leluun sopii aina ;)
* Pira on pieni ja usein jaloissa. Tosin se myös tuntuu kasvavan silmissä, joten tästä pikkupentuvaiheesta täytyy nyt nauttia kaikin tavoin :)