Lauantai alkoi tokoilujen merkeissä, tosin tällä kertaa allekirjoittanut istui sihteerikopissa ja koirat vietti tokoturistien elämää lähinnä autossa. J kävi kyllä moikkaamassa ja koirat käyttämässä välillä, mutta pääsääntöisesti koirat lepäilivät häkeissään. Mä tykkään sihteerin hommista, kun pääsee aitiopaikalta kuulemaan tuomarin kommentit ja tulee tosiaan keskityttyä kokeen seuraamiseen, mutta että oli eilen kylmän kostea keli! Onneksi mukana oli istuinalusta ja kaulahuivi, mutta lippiksen sijaan olisi kyllä saanut olla pipo päässä ja hanskat kädessä. Kokeen jälkeen meni tovi sulatellessa, minkä jälkeen oli koirien vuoro. Tytöt saivat ensin purkaa isoimmat energiat toisiinsa, minkä jälkeen Pira teki pienet "treenit". Leikittiin wubba-leikkiä, mistä P on päivä päivältä enemmän innoissaan ja tuo jo hienosti lelun takaisin, vaikkei näkisikään toista lelua. Vähän perusasentoja askelsirtymillä, Pira käyttää kyllä hyvin takaosaansa ja hahmottaa kroppansa todella hienosti! Selvästi myös tietää oikean kohdan jo melko hyvin käsiavulla sekä pitää kontaktia, vaikka suoristun hetkeksi ihan pystyyn :) Pari maahanmenoa ja istuminen pienellä odotuksella, mistä palkaksi päiväruoka.
Kokeesta jatkettiin käymään kaverin mökillä vajaan tunnin ajomatkan päässä. Tytöt sai rallata mielin määrin ensin pihalla parituntia, pari kaveria jo kysyi meinaanko olla koko illan ulkona. Myöhemmin sanoivat Piraa niin ihanan kiltiksi ja kivaksi pennuksi ;D Rakkailla ei_niin_koiraihmiskavereillani ei meinannut ensin oikein löytyä yhteyttä näiden juttujen välille, mutta eiköhän se totuus vielä valkene.... (koira)Tytöt siis keräsivät niin rapsutuksia, herkkuja kuin kehujakin oikein urakalla, on ne vaan niin mainioita ja helppoja kavereita ottaa mukaan mihin tahansa. Yötä myöten ajeltiin vielä kotiin, kun ei ollut matkassa eväitä pennulle eikä oikein muutakaan varustusta ja sunnuntaikin oli ohjelmaa täynnä. Kotimatka olikin mielenkiintoinen; ensimmäisen reilut 10 km:n aikana näin ainakin 20 peuraa neljässä eri erässä ja oli kuitenkin pilkkopimeää, joten nämä olivat vain auton valoihin osuneet. Hissuttelin alle 40 km/h aina isolle tielle asti ja säästyin kuin säästyinkin osumilta, mutta tuskin oli kaukana. Kuinkhan paljon peuroja pelloilla ja tien varrella todellisuudessa olikaan, en halua edes tietää!
Sunnuntaina piti nukkua pitkään, mutta kukas se heräsikään n. klo 6.45..... Aamupäivä otettiin kuitenkin rauhassa, kuukausi keskimäärin 6 h yöunilla alkaa vaatia veronsa ja välillä pitää ottaa jatkounet. Aamupäivällä lähdettiin kuitenkin taas liikenteeseen, yllättäen koiramaisissa merkeissä :) Meidän kerhon kentältä kun löytyi tämmöinen:
Illalla lähdettiin vielä katsastamaan tälle syksylle tämä ennen hirvestyksen alkua tällä alueella:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti